yrjöhakanen

Blogi

Vanhan Jukon Kahdeksan surmanluotia

- 20.2.2010

Kävin eilen illalla Lahdessa katsomassa Teatteri Vanhan Jukon esityksen Kahdeksan surmanluotia. Suosittelen! Esitystä ei ole turhaan kehuttu vuoden teatteritapaukseksi.

Pohdin etukäteen, miten Mikko Niskasen hieno elokuva voidaan tuoda tähän päivään. Mutta Vanhan Jukon esitys ei ollutkaan Niskasen laffan "päivitys" vaan vaikuttava esitys väkivallasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja suomalaisen yhteiskunnan väkivaltaisuudesta. Kahdeksan surmanluotia "vain" kiteyttää monella tasolla kulkevat tarinat. 

Ohjaaja Juha Luukkosen ja Vanhan Jukon ryhmän esitys on vahvaa, ajankohtaista ja vaikuttavaa teatteria. 

 

Juha Ruokola
Vaikutti sekavalta
21.02.2010
Tammikuussa käväisin katsomassa myös kyseisen näytöksen, mutta odotin sen kulkevan Niskasen jalanjäljillä.
Teatterin harrastajana olen toki tullut kriittiseksi, joten minulle se oli hiukan pettymys, että Suomen kantaesityksenä surmanluodit kulkee vuodesta 1918 ihan tähän päivään asti.
Kaikki aiheet olivat toki tärkeitä tuoda esiin, mutta Pihtiputaan neljästä poliisisurmasta kertovaa näytelmää on hassua sotkea nykypäivän väkivaltaisuuksiin tai sisällissotaan.
Lisäksi perheen kaksi muuta lasta oli jätetty pois, jotka olisivat ehdottomasti pitänyt olla mukana.
Onneksi Kainuun Nälkämaan laulua ei ollut unohdettu.
Yrjö Hakanen
Itsenäinen esitys
24.02.2010
Niskasen Kahdeksan surmanluotia on niin vahva elokuva, että siihen viittaaminen on varmaan virittänyt monen muunkin odotuksia Vanhan Jukon näytelmän suhteen. Näytelmän ohjaaja Juha Luukkosen mukaan Vanhan Jukon ryhmä lähti kuitenkin tekemään näytelmää nimenomaan väkivallasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähtökohtana ei ollut mikään Niskasen leffaan perustuva käsikirjoitus. Kahdeksan surmanluotia tuli siihen vasta näytelmää työstettäessä, ikään kuin dramaturgisena tiivistyksenä.
 

Kommentoi