yrjöhakanen

Puheenvuoroja

Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottaminen on väärin?

— 28.5.2008

Porvarihallituksen eduskunnassa läpi ajama laki antaa kunnille oikeuden nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallisia asiakasmaksuja elokuun alusta lukien. Korotusten voimaantulo edellyttää kuitenkin erikseen kussakin kunnassa tehtäviä päätöksiä. Kunnilla on myös mahdollisuus olla nostamatta maksuja.
 

Porvarihallituksen ajamat korotukset

Korotukset ovat terveydenhuollossa keskimäärin 16,6 %. Hammashoito kallistuu 28,2 %, erikoissairaanhoito 13,6 % ja perusterveydenhuolto 6,6 %. Lisäksi maksut sidotaan indeksiin, joka nostaa niitä joka toinen vuosi. Terveyskeskusmaksujen lisäksi maksujen korotukset koskevat kotisairaanhoitoa, sairaaloiden poliklinikkamaksuja, sairaaloiden ja psykiatrian hoitopäivämaksuja, kuntoutushoitoa, sarjahoitoa, lääkärintodistuksia, kaikkia hammashoitomaksuja, kotihoitoa ym. 

Päivähoidossa maksojen korotukset koskevat suurinta osaa lapsiperheistä. Esimerkiksi kahden lapsen perhe, jonka tulot ovat kuukaudessa yhteensä 4 600 euroa, joutuu ylimpään maksuluokkaan, jolloin perheen päivähoitomaksut nousevat vuodessa 765 euroa. Sen sijaan yksinhuoltajien ja useamman kuin kahden lapsen perheillä maksut alenevat useimmissa tapauksissa. Tähän vaikutti nollamaksuluokan poistamista vastaan noussut laaja kansalaismielipide.
 

Viisi syytä sanoa korotuksille EI

SKP vastustaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen korottamista. Vetoamme kuntiin, että ne luopuvat porvarihallituksen ajamista korotuksista. Tähän on vahvat perustelut.

  1. Maksujen korottaminen tekee Suomesta Euroopan johtavan julkisten hyvinvointipalvelujen maksujen perijän. Kansalaisten suoraan maksama osuus esimerkiksi terveydenhoitomenoista on lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna (Suomessa noin 20 % ja muualla keskimäärin 10 %).
    — Terveyskeskuslääkärillä käynti on maksutonta mm. Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Irlannissa, Kreikassa ja Tanskassa. Myös Islannissa ja Ruotsissa pääsee Suomea halvemmalla.
    — Sairaalahoito on maksutonta mm. Britanniassa, Espanjassa, Hollannissa, Islannissa, Italiassa, Kreikassa, Norjassa ja Tanskassa. Suomea alhaisempia maksut ovat myös Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.

  2. Maksujen korottaminen lisää eriarvoisuutta ja vaikeuttaa etenkin pienituloisten asemaa.
    — Väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet ja Suomi sijoittuu 21 OECD-maan vertailussa terveyden tasa-arvosta USA:n ja Portugalin kanssa eriarvoisimpiin.
    — Maksujen korotukset lisäävät myös eriarvoisuutta työterveydenhuollon ja kunnallisen perusterveydenhuollon piirissä olevien välillä.
    — Maksujen korotukset ja korkeat maksukatot lisäävät monien pitkäaikaissairaiden ja vammaisten köyhyysriskiä.
    —  Maksut sidotaan indeksiin, mutta sen sijaan lapsilisiä ja työttömyysturvaa ei suostuta sitomaan indeksiin ja eläkkeitä korotetaan vain ns. taitelun indeksin verran.

  3. Maksujen korottaminen ei tuo yhtään lisää rahaa kuntien palveluihin.
    —  Hallitus leikkaa maksutulojen lisäyksen pois kunnilta valtionosuuksia pienentämällä. Toimeentulotuen menot sen sijaan kasvavat, kun vähävaraisimpien menoja lisätään.
    —  Päivähoidossa hallitus antaa kunnille luvan ryhmäkokojen lyhytaikaiseen ylittämiseen, mikä heikentää päivähoidon laatua, etenkin kun ryhmäkoot ovat jo ennestään ylisuuria.
    —  Maksujen korottaminen ja valtionosuuksien leikkaaminen jatkaa Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitusten linjaa, jolla valtion rahoitusosuutta kunnille on supistettu 90-luvun alusta alkaen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet olivat 1990 yli 44 % kuntien toimintamenoista, mutta viime vuosina enää noin neljännes.

  4. Maksujen korotuksilla rahoitetaan rikkaiden verohelpotuksia.
    —  Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksilla ja kuntien valtionosuuksien vastaavansuuruisilla leikkauksilla rahoitetaan suurituloisia suosivia valtion tuloverojen kevennyksiä sekä varallisuus- ja perintöverojen poistamista.
    — Hallituksen linja siirtää kuntien palvelujen rahoituksen painopistettä progressiivisista tuloveroista kunnallisiin maksuihin, jotka kohdistuvat kovimmin kaikkein pienituloisimpiin, joilla ei ole usein edes verotettavaa tuloa.

  5. Maksujen korottamiseen ei ole taloudellisia perusteita.
    — Julkisten palvelujen rahoittamiseen kerätään verotuksella varoja ja valtiontalous on jatkuvasti ylijäämäinen. Esimerkiksi viime vuonna ylijäämää kertyi noin 3 miljardia enemmän kuin budjetissa oli arvioitu. Myös julkinen talous kokonaisuutena on ylijäämäinen. Viime vuonna ylijäämä oli yli 5 miljardia.
     

Peruspalvelujen maksuttomuutta laajennettava

SKP vaatii peruspalvelujen maksuttomuuden laajentamista. Esitämme kunnallisen perusterveydenhuollon ja päivähoidon maksuttomuutta. Samalla vaadimme sosiaali- ja terveyspalveluihin yhtä yhteistä maksukattoa, joka saa olla yhteensä enintään 500 euroa vuodessa.

Rikkaissa kunnissa maksujen korottamisesta luopuminen ei ole mikään ongelma. Muissakin kunnissa asiasta ovat päättämässä samat puolueet, joilla on eduskunnassa ja hallituksessa mahdollisuus lisätä kuntien rahoitusta. SKP on esittänyt kuntien rahoituksen vahvistamiseksi mm. pääomatulojen saattamista kunnallisveron piiriin, kuntien valtionosuuksien palauttamista 90-luvun alun tasolle ja kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi.

Päätökset tulossa pian 

Lain mukaan korotetut maksut voidaan ottaa käyttöön jo elokuun alusta 2008. Tämä aikataulu tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnissa pitää tehdä päätöksiä kesäkuussa, juhannukseen mennessä.  Useissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista päättäminen on delegoitu lautakunnalle. osassa kuntia asia vaatii valtuuston päätöksen. Helsingissä terveyskeskuksen johto yrittää jopa tulkita, että korotuksia ei tarvitse tuoda edes lautakunnan päätettäväksi.

Muun muassa Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton piiristä on aloitettu kunnallisaloitteiden kerääminen sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksia vastaan. SKP:n edustajat ovat tehneet vastaavia aloitteita kunnanvaltuustoissa.