Puheenvuoroja
Vastakkainasettelun aika ei ole ohi myöskään EU:ssa
- 24.5.2009
Suhtautuminen työntekijöiden oikeuksiin on esimerkki siitä, että Euroopan unionia eivät ohjaa mitkään kaikille yhteiset arvot vaan EU on pääoman ja työn ristiriidoissa pääoman puolella. Pääoman ja markkinoiden vapauden määrittely EU:n perussopimuksissa unionin perusvapauksiksi on johtanut siihen, että EY-tuomioistuin on ratkaisuissaan systemaattisesti asettanut pääoman vapauden työntekijöiden sopimusoikeuksien edelle. Tästä kertovat esimerkiksi viime ajoilta Viking Linen tapaus Suomessa, Waxholmin tapaus Ruotsissa, Rüffertin tapaus Saksassa ja tuomioistuimen päätös jutussa komissio vastaan Luxemburg.
Kun latvialainen yritys teetti Ruotsin Waxholmissa töitä polkuhinnoilla eikä suostunut noudattamaan ruotsalaista yleissitovaa työehtosopimusta, EY-tuomioistuin katsoi, että Ruotsin viranomaisilla ja ay-liikkeellä ei ole oikeutta vaatia lähetetyille työntekijöille ruotsalaisia työehtoja.
Rüffertin tapauksessa tuomioistuin katsoi, että Saksan paikallishallinnolla ei ole oikeutta asettaa tarjouskilpailuissa ehtoja, jonka mukaan yritysten ja niiden alihankkijoiden on noudatettava voimassa olevaa saksalaista työehtosopimusta. Sen mukaan kilpailuttamiseen osallistuvat yritykset saavat teettää töitä matalapalkkamaiden työehdoilla eli polkea tilaajamaan palkkatasoa.
Luxemburgin tapaus koski sitä, voiko Luxemburg vaatia sisämarkkinoilla palveluja toisesta maasta tarjoavia yrityksiä noudattamaan Luxemburgissa kaikkia tämän työntekomaan työoikeuden säännöksiä ja valvoa sitä itse. EY-tuomioistuin yhtyi EU-komission kantaan, jonka mukaan lähetettyjen työntekijöihin voidaan soveltaa lähettävän maan työehtoja ja että niiden noudattamisen valvonta ei kuulu työntekomaan vaan lähettävän maan viranomaisille.
Viking Linen tapauksessa Merimies-Unioni vaati lakon uhalla lopettamaan laivojen ulosliputtamisen halvemman, virolaisen työehtosopimuksen maahan. EY-tuomioistuimen mukaan lakko-oikeus on kyllä perusoikeus, mutta sen käytölle voidaan asettaa rajoituksia. Tuomioistuin tarkasteli asiaa suppeasti yritysten sijoittumisvapautta koskevan un ionin perussopimuksen 43. artiklan perusteella ja katsoi yrityksen voivan vedota tuohon artiklaan ammattiliittoa vastaan, koska työtaistelutoimi voi vaikuttaa yrityksen sijoittumispäätökseen.
EU-komission ja Suomenkin hallituksen ajama työaikadirektiivi on puolestaan uhannut työväenliikkeen historiallista saavutusta 8 tunnin työpäivästä ja viisipäiväisestä työviikosta.Ammattiyhdistysliikkeen ja Yhtyneen vasemmiston ryhmän voimakas vastustus pysäytti tämän direktiivin, joka mahdollistaisi jopa 65 tunnin työviikkojen teettämisen. Komissio aikoo kuitenkin tuoda asian uudelleen neuvostoon ja parlamenttiin EU-vaalien jälkeen.
Joukkoliikkeiden painostuksesta ja EU-vaalien tuloksista riippuu, käykö työaikadirektiiville samalla tavalla kuin Lissabonin sopimukselle, jonka kaatumista Ranskan, Hollannin ja Irlannin kansanäänestyksillä euroeliitti ei ole suostunut tunnustamaan. EU-parlamenttiin tarvitaan vahva kommunistien ja Yhtyneen vasemmiston ryhmä, sillä muuten on vaarana, että sosialidemokraatit ja vihreät taipuvat työaikadirektiivin hyväksymiseen. Näinhän kävi jo edellisessä direktiivin parlamenttikäsittelyssä, mutta ay-liikkeen voimakkaat mielenosoitukset ja Yhtyneen vasemmiston ryhmän painostus kaatoivat oikeiston ja sosialidemokraattien sopimuksen.