yrjöhakanen
Valtuustossa
Poliittista peliä vedellä
- 10.12.2008
Pääkaupunkiseudun yhteistoiminnan kehittämisestä vuosi sitten marraskuussa hyväksytyssä raportissa ”Työryhmä 10: vesi- ja viemärilaitostyöryhmä” todettiin, että Helsingille ei ole varsinaista hyötyä vesihuollon yhdistymisestä. Hyötyjiksi arvioitiin Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Nekin katsoivat, että asian jatkovalmisteluihin tarvitaan noin 3 -5 vuotta.Nyt käsittelyssä oleva esitys ei perustu niinkään vesihuollon yhdistämisen tarpeisiin ja edullisuuteen kuin poliittiseen kaupankäyntiin erilaisista pääkaupunkiseudun hankkeista. Vesihuollossa on kuitenkin kyse asukkaiden perustarpeista ja peruspalveluista. Niitä ei pitäisi alistaa tällaiselle pelille.
Helsinkiläisille vesihuollon yhdistäminen on taloudellisesti epäedullista. Hinnat tulevat nousemaan tämän yhdistämisen takia. Lisäksi sopimukseen sisältyy velvoitteita, joiden takia hintataso on todennäköisesti jatkossakin korkeampi kuin olisi omalla vesilaitoksella.
Tuossa aluksi mainitsemassani pääkaupunkiseudun työryhmän 10 raportissa todetaan, että vesihuollon tariffien erot pääkaupunkiseudun kuntien välillä eivät johdu joidenkin laitosten talouden heikommasta suunnittelusta tai alhaisemmasta tehokkuudesta. Raportin mukaan käyttökustannusten erot selittyvät pääosin erilaisesta kaupunkirakenteesta.
Esitetyn sopimuksen mukaan yhdistetty vesihuollon organisaatio on velvollinen rakentamaan ja kustantamaan vesihuoltoverkostoa kunkin jäsenkunnan kaavoituksen ja maankäyttösuunnitelmien yhteydessä päättämässä laajuudessa ja aikataulussa. Pääkaupunkiseudun kunnissa on varsin erilaiset kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet. Näin sopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että päätöksenteko ja kustannusvastuu erotetaan käytännössä toisistaan.
Kaupunginvaltuuston kannalta esitetty yhdistäminen tarkoittaa sitä, että päätösvalta yhden peruspalvelun eli vesihuollon osalta siirretään pois vaaleilla valituilta edustajilta. Uuden YTV:n pohjalle rakennettavan organisaation pyytää jäsenkunnilta eli käytännössä kaupunginhallituksilta vain lausunnot suunnitelmistaan ja tariffeistaan.
Voi myös kysyä, miten selvää on uuden organisaation suhde kuntien omiin rakennuttajaorganisaatioihin. Tässä esityksessä ei ole selvitetty sitä, miten varmistetaan, että kaupunkien omat rakennuttajaorganisaatiot voivat edelleen tuottaa vesi- ja viemäriverkostojen rakentamispalveluita in-house –palveluina Euroopan unionin kilpailulainsäädännön sitä estämättä?
Pääkaupunkiseudun vesihuollon työryhmän raportissa listattiin lisäksi suuri joukko asioita, jotka olisi pitänyt selvittää jatkovalmistelussa. Ne koskevat mm. henkilöstöä, laitosten toimintajärjestelmiä, kustannusarvioita, kunnallistekniikan ja rakentamisen erilaisia käytäntöjä kunnissa jne. Niitä ei ole tehty. Vielä ei ole edes listaa siirrettävistä oikeuksista ja velvoitteista eikä niiden arvoista. Kyse on kuitenkin huomattavan suurista taloudellisista arvoista.
Toisaalta meille jaetussa aineistossa on sivuutettu se, että pääkaupunkiseudun vesihuollossa on jo olemassa yhteinen organisaatio, pääkaupunkiseudun vesi, joka turvaa raakaveden saantia. Tältä osin uusi organisaatio ei tuo mitään lisää toimintavarmuuteen tai tehokkuuteen.
Edellä esitetyn perusteella kannatan esitystä, että valtuusto hylkää ehdotuksen pääkaupunkiseudun vesihuollon yhdistämisestä.