Valtuustossa
Ryhmäpuheenvuorovuoden 2007 arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä
- 18.6.2008
Pörssiyhtiöiden johtajat kilpailevat sillä, kuka tekee eniten voittoa. Kuntien johtajien pitäisi sen sijaan kilpailla asukkaiden palvelujen ja hyvinvoinnin kehityksellä. Helsingin kaupungin johdossa nämä roolit näyttävät menneen sekaisin.
Kaupunki teki viime vuonna voittoa 363 miljoonaa euroa. Voittoa tulee siis miljoona päivässä. — Mutta samaan aikaan kaupungin perustehtävistä, palveluista puuttuu jatkuvasti rahaa ja työntekijöitä.
Roolien sekoittamisen ohella näyttää olevan käynnissä myös roolileikkejä. Täällä valtuustossa moni esiintyy huolestuneena peruspalvelujen alibudjetoimisesta. Mutta kaupunginhallituksessa kaikki ovat yksimielisesti hyväksyneet tilinpäätöksen, jonka mukaan Helsingin Energian voittovaroista tehdyt ylimääräiset tuloutukset ”puretaan asteittain” ja peruspalvelujen kustannustaso painetaan alemmas, viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasolle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa jopa 200 miljoonaan euron leikkaamista palvelujen rahoituksesta.
Energialaitoksen voitoista rahaa peruspalveluihin
Helsingin Energialla on toki tarvetta mittaviin investointeihin etenkin uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi. Mutta niissä on kyse tuottavista investoinneista, jotka maksavat itse itsensä takaisin. Näiden investointien takia ei ole siis tarvetta leikata tuloutuksia energian voittovaroista. Sen sijaan pitäisi selvittää energialaitoksen hinnoittelun irrottamista jatkuvasti nousevista markkinahinnoista. Näin voidaan myös ehkäistä EU-komission ns. Destia-päätöksesta energialaitokseen kohdistuvia paineita.
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että valtuusto käyttää sille kuuluvaa valtaa kaupungin ylijäämien ohjaamisessa hyväksymällä seuraavan ponnen: Hyväksyessään siirron Helsingin Energian voittovaroista kaupungin omaan pääomaan valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle esityksen, jolla näin siirrettävistä varoista ohjataan rahoitus peruspalvelujen alibudjetoinnin lopettamiseen.
Tarkastuslautakunta selvittämään, ettei oli kyseenalaisia kytköksiä
Tilintarkastajat Ernst & Young ja JHTT-yhteisö toteavat kertomuksessaan, että ”kaupungin maa-alueiden luovutusten, hankintojen, vaihtojen ja kaavoituskorvausten kirjanpidollinen hallinnointi on ollut puutteellista”.
Tässä on kyse vaalirahoituksesta ja poliittisesta korruptiosta käydyn keskustelun kannalta kunnallispolitiikan herkimmistä alueista. Esimerkiksi Katajannokan laiturin hotellihankkeesta on syntynyt julkisuuteen kuva, jonka mukaan ulkomaiselle sijoittajalle on annettu lupauksia ilman tontinluovutuskilpailua ja asianmukaista asemakaavaa. Toisaalta on tullut esille palvelujen mahdolliseen ulkoistamiseen liittyviä jääviysongelmia, kun esimerkiksi MedOnen ylilääkäri ja Meditalon toimitusjohtaja vetävät pääkaupunkiseudun kuntien päivystyshanketta valmistelevaa työryhmää.
SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmän mielestä kaupungin päätöksenteon avoimuuden ja hyvän hallintotavan turvaamiseksi on syytä varmistaa, että päätösten valmisteluun ei liity mitään kyseenalaisia kytköksiä. Siksi esitämme seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää, että tarkastuslautakunta tekee selvityksen sen varmistamiseksi, että aluerakentamishankkeisiin, kaavoitukseen, tontinluovutuksiin, hankintoihin tai muuhun toimintaan ei liity mitään kyseenalaisia kytköksiä yritysten, virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon välillä.
Rakenteellinen eriarvoisuus
Kaupunginhallituksen mukaan sosiaali- ja terveystoimen budjettiylityksissä on kyse lähinnä palvelujen tarpeen ennakoimisen vaikeudesta. Tosiasiassa suurimpana ongelmana on näiden määrärahojen tietoinen alimitoittaminen. Se on rakenteellista eriarvoisuutta, vuodesta toiseen jatkuvaa piittaamattomuutta heikompiosaisten tarpeista. Kunnan oman toiminnan alibudjetoiminen on monessa tapauksessa selvästi myös ideologinen keino kasvattaa yksityisiä markkinoita.
Tarkastuslautakunnan arviokertomus asettaa kyseenalaiseksi kaupunginhallituksen väitteet siitä, että hoitotakuun velvoitteet on ”täytetty”. Kuten lautakunta toteaa, terveyskeskuksen esittämät tiedot hoitotakuun seurannasta ovat osin puutteellisia, ristiriitaisia ja epäluotettavia.
Tarkastuslautakunnan selvitykset osoittavat, että ostopalvelut tulevat esimerkiksi terveydenhuollossa kalliimmaksi kuin kaupungin oma tuotanto. Samalla ne paljastavat keskeisen syyn hammashoidon hoitojonoihin ja vaikeuksiin saada lääkäreitä: Helsingissä on hammashoitolaa kohti yli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Vantaalla ja yli puolet enemmän kuin Espoossa.
On nurinkurista, että lautakunta suosittaa palvelusetelien käytön lisäämistä, vaikka se tulee arviokertomuksen mukaan kalliimmaksi sekä kaupungille että asukkaille. Hoitotakuun toteutumisen ongelmat näkyvät myös hoidon pilkkomisena usean eri lääkärin antamiksi osahoidoiksi vastoin hyvän hoidon periaatteita.
SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää seuraavan ponnen: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään, miten ostopalvelujen menoja hillitään kehittämällä ja lisäämällä kaupungin omaa palvelutoimintaa.
Arviokertomuksessa kiinnitetään aiheellisesti huomiota ikääntymisen tuomiin palvelujen tarpeisiin. Kun ikä-ihmisten määrä kasvaa 10 vuodessa ainakin kolmanneksella, se vaatii lisää resursseja kaikissa vanhuspalveluissa. Tarvitaan niin kotipalvelujen monipuolisempaa kehittämistä kuin kaupungin omia palveluasuntoja. Kaupunginhallituksen sopima pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen on väärä linja.
Vieraskieliset palvelut
Aiheellisesti tarkastuslautakunta on ottanut arvioitavaksi myös vieraskieliset palvelut. Lautakunnan johtopäätökseen ei voi kuitenkaan yhtyä, kun se väittää yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuvan hyvin vieraskielisten peruspalvelujen tarjonnassa. Esitämme seuraavan ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle esimerkiksi tasa-arvo-ohjelman seurannan yhteydessä selvityksen vieraskielisten palvelujen saatavuudesta eri peruspalveluissa ja kaupungin eri alueilla.
Rakentaminen ja sisäiset vuokrat
Asunto-ohjelmasta on jääty suorastaan skandaalimaisesti. Tavoitteena olleen 1 130 asunnon sijasta käynnistyi viime vuonna vain 365 asunnon rakentaminen. Tarvitaan kaupungin omia toimia, joilla lisätään mm. vanhusten, asunnottomien, lastensuojelun ja mielenterveyskuntoutujien tarvitsemia palvelu- ja tukiasuntoja. Tässä tarvitaan myös kunnan omaa rakennusyksikköä.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota tonttien ja tilojen vuokrauksen avustusjärjestelmiin. Sen sijaan, että esittäisi kohtuuttoman korkeiden sisäisten vuokrien alentamista, esittää kaupunginhallitus ”käyvän vuokran” perimistä myös kaupungin tiloissa toimivilta teattereilta, musiikkiopistoilta ja muulta kulttuuritoiminnalta.
Tällaiset markkinaehtoiset tonttien ja tilojen vuokrat paisuttavat kiinteistöviraston tuloja palvelujen ja asukkaiden kustannuksella. Esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten korkeita keskeyttämislukuja voitaisiin alentaa, jos koulut käyttäisivät sisäisten vuokrien sijasta enemmän rahaa opetukseen ja oppilaiden ohjaukseen.
Joukkoliikenteen lippujen hinnat alas
Joukkoliikenteen osuuden lisäämistä koskevista tavoitteista jäätiin viime vuonna, taas kerran. Etenkin poikittaisen liikenteen kohdalla maksetaan laskua siitä, että raideliikenteen kehittämistä on laiminlyöty vuosikausia. Tavoitetaso poikittaisessa liikenteessä oli vaatimaton, vain 12,4 %, mutta tulos suorastaan surkea – osuus putosi ja on enää runsaat 10 %.
Uusien hankkeiden suunnittelu keskittyy nyt alueille, joissa rakennusliikkeillä on suuria uusia rakennushankkeita. On tietysti hyvä, jos uusilla alueilla on alusta alkaen hyvä joukkoliikenne. Mutta poikittaisen liikenteen valtavaa kasvua ajatellen on katastrofaalista, että Raide-Jokerin kaltaiset hankkeet ovat yhä vailla konkreettista aikataulua.
Investointien ohella joukkoliikenteen suosio riippuu paljon lippujen hinnoista, vuoroväleistä ja vaihdottomien yhteyksien osuudesta. Tältä kannalta HKL:n yhdistäminen pääkaupunkiseudun yhteiseen tilaajaorganisaatioon voi yhdessä kilpailuttamisen kanssa tuoda lisää ongelmia. Niiden ehkäisemiseksi esitämme ponnen: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta esittämään YTV:n uuden joukkoliikenteen lippujärjestelmän lähtökohdaksi joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamisen ja vaihdottomien yhteyksien lisäämisen.
Työntekijöiden palkat ylös
Kaupunginhallitus väittää, että Helsingin palkitsemisjärjestelmä on kilpailukykyinen. Väitteen tueksi ei esitetä mitään faktoja, eikä niitä olekaan. Kaupungin työntekijöiden palkat ovat jääneet jälkeen pääkaupunkiseudun kustannustasosta. Useilla aloilla ne ovat jääneet jälkeen myös yksityisestä sektorista ja jopa naapurikuntien palkoista.
SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä esittää hyväksyttäväksi ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupungin henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaan liittyen valmistellaan ohjelma, jolla kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyydet korjataan.
Kaupungin johto ajaa nyt alas työllistämistoimia markkinatilanteeseen ja turhien rönsyjen karsimiseen vedoten. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi pohjoismaisessa vertailussa parhaat tulokset saavuttaneen nuorille päihdekuntoutujien työllistämistoiminnan lopettamista. Vaikka peräti 90 % nuorista päihdekuntoutujista on saanut räätälöityjen toimien tuloksena normaalin työpaikan tai jatkanut ammatilliseen koulutukseen, toiminnan rahoitus on lopetettu, koska se ei mukamas kuulu nuorisoasiainkeskuksen tai muiden virastojen tehtäviin.