yrjöhakanen

Valtuustossa

Ryhmäpuheenvuoro Helsingin energiapoliittisista linjauksista:

Ilmastotekoja vai viherpesua?

-  23.1.2008 kaupunginvaltuustossa 

 
Ilmasto-asioissa ei tarvitse enää keskustella siitä, pitäisikö tehdä jotain. Nyt on ilmastotekojen aika. Valitettavasti kaupunginhallituksen esitys jää useissa tärkeimmissä kysymyksissä vain selvittelyksi ja ”viherpesuksi”. Niissä puuttuvat konkreettiset sitoumukset ja teot.

Balin ilmastokokouksessa joulun alla sovittiin teollisuusmaiden tavoitteeksi kasvihuonepäästöjen vähentämisessä 25 – 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää päästöjen vähentämistä 50 – 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Tukholma on ottanut tavoitteeksi olla siihen mennessä ”fossiilivapaa”

Kasvihuonepäästöjä vähennettävä 25 % vuoteen 2020 mennessä 

Helsingin energiapolitiikan linjauksessa esitetään vain, että ”selvitetään keinot vähentää kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä”. Siis ”selvitetään keinot”! Vaikka tätä esitystä varten on juuri tehty selonteko keinoista. Puheet Helsingin ”profiloitumisesta ympäristöystävälliseksi” jäävät suurelta osin tyhjän päälle tällaisella esityksellä, jossa ei sitouduta konkreettisesti vähentämään päästöjä ja jonka epämääräisetkin viittaukset jäävät alle Balin kokouksessa sovittujen vähimmäistavoitteiden.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että kaupunginhallituksen ensimmäisen linjauksen ensimmäinen lause kohdassa 3, sivulla 7 muutetaan kuulumaan: Helsinki sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. 

Helsingin Energian viherpesu harhaanjohtavaa

Energialaitos on Helsingin suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Helsingin Energian päästölukuja yritetään selonteossa kaunistella muista poikkeavalla ja harhaanjohtavalla tavalla tehdyillä laskelmilla. Harhaanjohtavia ovat myös selonteon väitteet, että päästökauppa ja supistuvat päästöoikeudet vaikeuttavat Helsingin Energian taloutta. 

Helsingin Energia teki päästökaupalla vuonna 2006 nettovoittoa 6,4 miljoonaa euroa. Ja alkavalla viisivuotiskaudella energialaitokselle tulossa oleva 3,5 miljoonan tonnin vuotuinen päästöoikeus on suunnilleen samaa luokkaa kuin sen päästöt ovat olleet keskimäärin vuosina 1989 – 2006. Ne eivät ole radikaalisti pienemmät, kuten selonteossa yhden vuoden lukujen perusteella annetaan ymmärtää. Lisäksi selonteossa sivuutetaan energialaitoksen kuluttajahintojen kohtuuton nousu, joka johtuu hintojen sitomisesta energian tukkukaupan ja sähköpörssin keinotteluhintoihin. Energian hintojen nousu näkyy jatkossakin myös Helsingin Energian tuotoissa, ja tämäkin pitäisi muistaa, kun puhutaan mahdollisuuksista tulouttaa osa energialaitoksen ylijäämistä muihin peruspalveluihin samaan aikaan kun investoidaan uusiutuvaan energiaan.

Viherpesua edustaa myös tähän selvitykseen kirjattu tieto siitä, että uusiutuvan energian osuus energialaitoksen sähkön hankinnasta on 6 prosenttia. Tässä jätetään nimittäin kertomatta, että Helsingin Energia on laiminlyönyt lähes kokonaan uusiutuvan energian omassa tuotannossaan. Ainoat uusiutuvaa energiaa käyttävät laitokset Helsingin kaupungin alueella ovat Katri Valan lämpöpumppulaitos ja Vanhankaupungin museovesivoimalaitos.

Hanasaaren voimala käyttämään biopolttoainetta

Positiivista kaupunginhallituksen valmistelussa on se, että esitykseen lisättiin tavoite uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 20 prosenttiin energiantuotannossa. Mutta taas joutuu kysymään, missä tavoitteen toteuttamiseen tarvittavat ovat konkreettiset teot? 

Esityksen mukaan biopolttoaineiden käyttöä ”selvitetään tulevissa voimalaitosratkaisuissa”, ”selvitetään mahdollisuudet käyttää pellettejä tai haketta” ja selvittelyynkin liitetään varaukset hyötysuhteesta ja polttoainelogistiikasta. Vaikka esityksessä todetaan tarve lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, ei siitä esitetä sitovia konkreettisia toimia. Esitys antaa mahdollisuuden jopa hylätä aiempi linjaus, jonka mukaan kivihiilestä luovutaan nykyisten voimaloiden käyttöiän päättyessä.

Energiaselonteon mukaan kivihiilestä 5 prosenttia olisi korvattavissa ilman suurempia muutosinvestointeja Hanasaaressa ja Salmisaaren B-voimalassa. Hanasaaren voimalan kattilan ja polttoainelogistiikan muuttaminen biomassaa käyttäväksi monipolttoainevoimalaksi maksaisi selonteon mukaan 300 miljoonaa euroa. Se on iso summa, mutta ei kovin suuri energiatuotannon pitkäaikaisena investointina. Se olisi vain vähän enemmän kuin energialaitoksen viime vuoden liikeylijäämä. Tällä biopolttoaineiden osuus nousisi kertaheitolla 20 prosenttiin, joka on tässä kaupunginhallituksen ehdotuksessa tavoitteena vasta vuoteen 2020 mennessä. 

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että energiatuotannon osalta linjaukseen sivun 8 loppuun lisätään: Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksen pölypolttokattila muutetaan leijukerroskattilaksi ja kivihiilen käyttö korvataan biopolttoaineella.

Kun Suomen pellettituotannosta menee noin 70 prosenttia juna- ja laivakuljetuksina ulkomaille, mm. Tukholmaan, ei logistiikka voi olla ylipääsemätön este myöskään Helsingille, sijaitseehan Hanasaaren voimala satama-alueen vieressä.

Ei lisää ydinvoimaa 

Uusiutuvan energian käytön osuuden lisäämistä koskevia tavoitteita yritetään tässä esityksessä kiertää myös puhumalla ”päästöttömästä energiatuotannosta”. Tässä ei ole edes viherpesua, onhan kokoomus avoimesti ilmoittanut, että kyse on ydinvoiman lisähankinnoista.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että energiahuoltoa koskevan linjauksen loppuun sivulle 8 lisätään: Helsinki ei hanki lisää osuuksia ydinvoimayhtiöistä eikä lisää ydinsähkön ostoja. 

Helsingin Energialle tuulipuisto 

Konkreettisten tekojen puute näkyy myös suhtautumisessa tuulivoimaan. Kaupungin jo useampi vuosi sitten teettämän selvityksen mukaan Helsingin edustalle ulkomerelle voitaisiin rakentaa jopa kahdeksan tuulipuistoa, joiden vuosituotto olisi lähes 10 prosenttia Helsingin Energian sähköntuotannosta. Kaupunginhallituksen nyt esittämissä linjauksissa tuulivoimasta puhutaan kuitenkin vain Helsingin Energian sähkön ostoissa, ei omassa tuotannossa.

Ehdotammekin seuraavaa pontta: Kaupunginvaltuusto velvoittaa kaupunginhallituksen tuomaan valtuustoon esityksen Helsingin Energian tuulipuiston perustamisesta.

Helsingille monipuolisempi energiamix 

Panostamalla biopolttoaineiden ohella tuulivoimaan, voidaan uusiutuvan energian osuus nostaa suuremmaksi kuin kaupunginhallituksen esittämä 20 prosenttia. Samalla energialaitos voi kehittää monipuolisemman energiamixin, jossa kivihiiltä ja öljyä korvaavat yhä laajemmin tuulivoima, biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, lämpöpumput ja aurinkoenergia, ja jossa myös maakaasun nykyinen käyttö jatkuu.  

Eräs haaste polttoainehuollon rakennemuutoksessa ovat Helsingin Energian huippulämpölaitokset.

Yhdeksästä laitoksesta vain Lassilassa ja Vuosaaressa poltetaan maakaasua, muualla polttoöljyä.

Ehdotamme seuraavan ponnen: Valtuusto velvoittaa kaupunginhallituksen selvittämään mahdollisuudet muuttaa huippulämpölaitoksia sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä käyttää niissä kierrätyspolttoainetta, biokaasua ja –massaa sekä maakaasua.

Helsinki tarvitsee myös biojätteille kaasutuslaitoksen. Ehdotammekin seuraavaa pontta: Valtuusto kehottaa kaupunginhallitusta selvittämään mahdollisuus perustaa biokaasulaitos, joka käsiteltäisiin jätevedenpuhdistamon lietteet sekä kaupan, elintarviketeollisuuden, terveydenhuollon ja kotitalouksien biojätteitä.  

Liikenneinvestoinnit pääosin joukkoliikenteeseen 

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan ”Helsinki kehittää ja tukee voimakkaasti joukkoliikennettä”. Valitettavasti tämäkin väite kertoo enemmän kaupungin imagon viherpesusta kuin tosiasiallisista panostuksista.

Liikenteen investointiohjelmasta voidaan laskea, että vuosina 2007 – 2012 menee Helsingin liikenneinvestoinneista kaksi kolmasosaa henkilöautoliikennettä palveleviin investointeihin ja vain yksi kolmannes joukkoliikenteeseen. Henkilöautoliikennettä palveleviin hankkeisiin on varattu yli 900 miljoonaa euroa, mutta joukkoliikenteen, kävelykeskustan ja kevyen liikenteen hankkeisiin vain 365 miljoonaa. Lisäksi tulevat vielä investoinnit pysäköintilaitoksiin. Tämän politiikan seuraukset näkyvät meille jaetuissa tilastoissa joukkoliikenteen osuuden jatkuvana supistumisena. 

Selonteossa todetaan, että joukkoliikenteen suosiota voidaan merkittävästi nostaa alentamalla lippujen hintoja, kehittämällä joukkoliikenteen infraa ja tarjontaa sekä lisäämällä henkilöautoliikenteen kustannuksia. Näissä asioissa kaupunginhallitus ei kuitenkaan esitä konkreettisia toimia.

Nyt kun valtuuston enemmistö on valmis hautaamaan keskustatunnelin, tarvitaan myös konkreettinen linjaus liikenneinvestointien suuntaamisesta pääosin joukkoliikenteeseen ja joukkoliikenteen tariffituen lisäämisestä niin, että lippujen hintoja voidaan alentaa. Samalla pitäisi selvittää myös ruuhkamaksujen käyttöönotto. 

Ehdotamme ponnen: Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus valmistelee seuraavan talousarvion yhteyteen ehdotuksen uudeksi liikenteen investointiohjelmaksi, jossa investoinneista yli puolet suunnataan joukkoliikenteeseen, kävelykeskustaan ja kevyen liikenteen hankkeisiin.

Kaupungin ei pidä luopua liikelaitoksistaan 

Rakentamisen osalta kaupunginhallitus painottaa aiheellisesti energiatehokkuutta sekä nostaa esiin matalaenergiarakentamisen, kaukolämpöverkon laajentamisen ja lämpöpumppujen mahdollisuudet. Sen sijaan lähipalvelujen merkitys sivuutetaan linjauksissa.

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta konkreettisia tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Siksi on tärkeää, että valtuusto säilyttää päätösvallassaan Helsingin Energian, Helsingin Veden ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa liikennelaitoksen ja vesilaitoksen siirtämistä pääkaupunkiseudun kuntayhtymille – ainakin niin kauan ei ole vaaleilla valittua seutuhallintoa.