


Helsingin joukkoliikenteessä on jäänyt viime aikoina ajamatta paljon vuoroja. Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Helsingin Bussiliikenteeltä jäi esimerkiksi elokuussa ajamatta viikon aikana peräti yli tuhat vuoroa. Pääsyyksi on ilmoitettu kuljettajapula. Myös raitioliikenteessä on jäänyt ajamatta vuoroja ja metroliikennekin on välillä myöhästellyt kuljettajapulan takia.
Kuljettajien mukaan pääsyy kuljettajapulaan ovat matalat palkat. Yksityiset liikennöitsijät maksavat samasta työstä parempaa palkkaa. Kuljettajapulaa ovat pahentaneet myös työajat, joissa esimerkiksi bussiliikenteen ruuhkavuoroja ajavalla voi työvuorossa olla välillä useiden tuntien palkaton tauko. Bussiliikenteen kilpailuttaminen on kärjistänyt näitä ongelmia.
HKL:n ajamattomista vuoroista perimät sakkomaksut eivät korvaa matkustajille vuorojen puuttumisesta tai myöhästelystä aiheutuvaa haittaa eivät tuo ratkaisua varsinaiseen ongelmaan, kuljettajapulaan. Vuorojen ajamatta jääminen yhdessä taas esitettyjen hintojen korotusten kanssa on omiaan heikentämään joukkoliikenteen suosiota.
Palkkojen matala taso vaikeuttaa työntekijöiden saamista myös monissa muissa Helsingin kaupungin palveluissa, muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hintojen ja asumiskustannusten viimeaikainen nousu on vaikeuttanut tilannetta entisestään.
Kysynkin, mihin toimiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä työntekijöiden saamista kaupungin palveluihin vaikeuttavien matalien palkkojen korottamiseksi esimerkiksi paikallisella sopimuksella? Lisäksi kysyn, miten kaupunginhallitus aikoo huolehtia siitä, että bussiliikenteen ja muiden palvelujen kilpailuttaminen ei tapahdu työntekijöiden palkkojen, työaikojen eikä palvelujen laadun kustannuksella?