Vastaesitys kouluverkon tarkistamisesta

Tämän esityksen valmistelu on varoittava esimerkki siitä, miten ei pidä toimia. Kouluverkon tarkistamista on alusta alkaen hallinnut pyrkimys säästää kiinteistökustannuksissa. Koulujen kasvatukselliset tavoitteet, lasten etu ja lähikoulujen yhteisöllinen merkitys ovat saaneet niille kuuluvaa merkitystä vasta koulujen puolesta nousseen kansalaistoiminnan ansiosta.

Onneksi tämä esitys on esimerkki myös toisesta asiasta: kansalaistoiminnalla on saatu tuloksia. Suurin osa alun perin lopetettavaksi aiotuista kouluista jatkaa toimintaansa. Positiivista ovat myös esitykset lisätiloista ammatilliseen koulutukseen.

Valitettavasti opetuslautakunta ei ole kuitenkaan uskaltanut torjua kaikkia kyseenalaisia koulujen lopettamisesityksiä. Ilmeisesti tähän on vaikuttanut se, että kaupunginhallituksen ryhmät sitoutuivat tämän vuoden budjetissa lasten lukumäärän vähenemistä vastaavaan koulujen vähentämiseen. Esitin budjettikäsittelyssä tämän kohdan poistamista, mutta muissa ryhmissä ei ollut vielä silloin valmiutta kyseenalaistaa kaupunginhallituksessa sovittua linjaa.

Kaupungin johto on puhunut viime aikoina kaupungin imagon ja brändin parantamisesta. Koulujen lopettamisesityksellä on Helsingin mainetta pilattu tavalla, jota markkinointikampanjoilla on vaikea korjata.

Ajamalla koulujen ja muidenkin lähipalvelujen karsimista kaupungin johto on osoittanut, että se ei joko ymmärrä tai välitä lapsiperheiden tarpeista ja lähikoulujen tärkeyttä asuinalueiden kehitykselle. Lasten vähenemistä koskevista ennusteista tehdään tällaisella tyylillä itse itseään toteuttavia.

Kyse on ollut myös pyrkimyksistä laajentaa yksityisten koulujen toimintaa kunnallisen koulujärjestelmän kustannuksella. Samaan aikaan, kun opetusviraston johto on ajanut kunnallisten koulujen vähentämistä, se on käynyt keskusteluja näin vapautuvien tilojen siirtymisestä yksityisten koulujen käyttöön.

Aiheellisesti on kiinnitetty huomiota myös siihen, että koulujen tila-arvioissa on sivuutettu paitsi monia koulujen tilojen kehittämistarpeita myös kokonaan lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeet.

Toivon, että valtuustosta löytyy vielä tahtoa korjata esitystä muutaman koulun osalta.
Pidän virheellisenä Pukinmäen ala-asteen koulurakennuksesta luopumista ja Pukinmäen koulujen yhdistämistä. Tällaisen suurkoulun muodostaminen vaikeuttaisi opetusta, maahanmuuttajalasten opetusta ja myös alueen harrastustoimintaa. Alueelle on myös tulossa täydennysrakentamista.

Toiseksi esitän luopumista Jakomäen ala-asteen ja ylä-asteen yhdistämisestä hallinnollisesti. Yhdistäminen tähtää selvästi siihen, että jatkossa luovutaan Jakomäen toisen koulun rakennuksesta. Ala- ja ylä-asteen ahtaminen samoihin tiloihin vaikeuttaisi opetusta ja erityisopetuksen kehittämistä. Myös Malmin ylä- ja ala-asteen yhdistämiseen liittyy vastaavia ongelmia.

Esityksen näiden ala- ja ylä-asteen koulujen hallinnollisesta yhdistämisestä tekee ongelmaksi nimenomaan se, että opetusvirasto on ajanut jo pari vuotta ratkaisuja, joilla luovuttaisiin yhdistettävissä kouluissa toisesta koulusta tai sen rakennuksista. Jos valtuusto hyväksyy hallinnollisen yhdistämisen, se jättää tämän asian opetusviraston ja lautakunnan käsiin, koska vain kokonaisten koulujen lopettamista koskevat ratkaisut pitää tuoda valtuustoon.

Vastustan myös esitystä Laajasalon lukion lopettamisesta ja yhdistämisestä Etu-Töölön lukioon. Laajasalon lukio on nykyisin ainoa yleislukio Kaakkois-Helsingissä. Alueelle suunnitellaan myös huomattavaa asuntorakentamista.

Lisäksi pidän virheellisenä opetuslautakunnan päätöstä luopua Malminkartanon, Tapanilan ja Konalan ala-asteiden sivupisteistä.

Kouluverkko tietysti elää tarpeiden mukaan. Tästä ei saa kuitenkaan tehdä veruketta sille, että nyt suurimmalta osalta kaatunutta lopettamislistaa yritetään jatkossa ajaa läpi pala palalta. Kouluille pitää antaa työrauha.

Kokonaistaloudellisesti koulujen lopettamisella ei saada aikaan mitään merkittäviä säästöjä. Sen sijaan on syytä arvioida uudelleen sisäisiä vuokria, joilla rasitetaan syyttä suotta opetustoimea. Ei ole mitään perusteita sille, että kaupunki perii veronmaksajien rahoilla kustannetuista koulutiloista kaksi, jopa kolme kertaa korkeampaa pääomavuokraa kuin muissa isoissa kaupungeissa. Nyt tehdyillä koulujen lopettamisesityksillä tavoitellaan noin kahden miljoonan säästöjä kiinteistökuluihin. Jos kaupungin omista tiloistaan kouluilta perimä pääomavuokra olisi samaa tasoa kuin naapurikunnissa, kertyisi siitä opetusvirastolle säästöä vuodessa lähes 15 miljoonaa. Helsingillä on varaa satsata opetukseen. On häpeä, että kouluja lopetetaan parin miljoonan takia samaan aikaan, kun kaupunki tekee lähes 400 miljoonan euron tulosta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa siis Pukinmäen, Jakomäen ja Malmin ala- ja ylä-asteen koulujen hallinnollista yhdistämistä sekä Laajasalon lukion lopettamista. Esitämme vastaesityksenä, että valtuusto poistaa kaupunginhallituksen esityksestä näitä kouluja koskevat kohdat 2, 3, 5 ja 6.