Vapputervehdys Pakilan työväentalolla

1.5.2017

Hyvää vappua toverit, ystävät!

Tämän Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhlia vietetään syyskuussa. Talon vaiheisiin tiivistyy paljon siitä työväenliikkeen roolista, josta Suomen itsenäisyyden juhlavuoden virallinen ohjelma ei kerro.

Työväenliikkeen historiaan sisältyy myös kovia aikoja. Aina sellaisina aikoina nousevat esille peruskysymykset ihmisarvosta ja siitä, missä on se valta joka puuttuu kansalta, kenen hyväksi työtä tehdään, onko pääoma vaiko kansat veljet keskenään?

Tänään on uhattuna se julkisten hyvinvointipalvelujen järjestelmä, joka Suomeen on paljolti työväen- ja kansalaisliikkeiden kamppailujen tuloksena rakennettu. Kyse ei ole enää vain siitä, että hallitus leikkaa julkisten palvelujen rahoitusta. Nyt aiotaan yhtiöittää ja kaupallistaa lähes kaikki sote-palvelut. – Työväenliikkeen vanha vaatimus siitä, että ihmisten perusoikeudet eivät ole kauppatavaraa vaan kuuluvat jokaiselle, on entistä ajankohtaisempi.

Vappu on työväen kansainvälinen mielenosoituspäivä. Kansainvälisen solidaarisuuden haasteet ovat tänään myös entistä lähempänä. Rautatientorilla jatkuu jo kolmatta kuukautta turvapaikanhakijoiden mielenosoitus. Duunareita usutetaan maahanmuuttajia vastaan samaan aikaan kun sijoittajat saavat piilottaa voittojaan veroparatiiseihin. Sosiaaliturvasta ja kehitysyhteistyöstä leikataan – mutta miljardeja riittää Nato-aseisiin. – On syytä sanoa entistä kuuluvammin EI rasismille ja kyllä rauhanpolitiikalle.

Kuntavaalien tuloksena kokoomuksen ote Helsingissä vahvistui. Edessä ovat monet kamppailut palveluista, työpaikoista, asumisesta ja viheralueista. Paljon riippuu siitä, valitsevatko vihreät, demarit ja vasemmistoliittolaiset kokoomusjohtoiseen politiikkaan sopeutumisen vai toisenlaisen politiikan. Helsingissähän vaihtoehtojen toteuttaminen ei ole rahasta kiinni, kun kaupungin pankkitileillä makaa satoja ylijäämiä.

Mutta isot muutokset eivät ole koskaan riippuneet vain siitä, keitä on hallituksessa, eduskunnassa, kaupunginvaltuustossa. Paljon riippuu kansalaistoiminnasta, meistä. Voimme luoda vaihtoehtoisia vaikuttamisen foorumeita, pistää päättäjät tiukkaan seurantaan ja rakentaa ruohonjuuritasolta nousevaa uudenlaista, osallistuvaa demokratiaa.

Politiikan suunnan muuttaminen ei ole helppoa. Mutta se on välttämätöntä, jotta voimme rakentaa yhteiskuntaa, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien oikeuksista ja hyvinvoinnista.

Olin eilen Kulttuuritalolla Agit Propin vappukonsertissa. Sieltä jäivät soimaan kuubalaisen Silvio Rodriguesin laulun sanat: ”Mä mitä oisin, jos uskoisi en unelmiin?” – Toverit, ystävät, mitä olisi työväenliike ilman unelmia, ihanteita, radikaaleja muutostavoitteita? Näille unelmille on meillä myös sana – se on sosialismi.

Helsingin työväen yhteisen vappumarssin jälkeen järjestettiin Pakilassa 1.5.2017 oma vappukulkue osana Pakilan 600-vuotistapahtumia. Se päättyi Pakilan työväentalolle, jossa oli vappulounas ja -juhla. Työväenlauluja vetivät Valtteri ja Seppo Bruun, tervehdykset esittivät Sara Paavolainen SDP:stä, Urpo Oksanen Pakilan 600-vuotistyöryhmästä ja Yrjö Hakanen SKP:n Maunula-Pakilan osastosta.

(Vapputervehdyksen teksti muutosvarauksin.)

© 2017 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »