Osuuskunta Tradekan edustajisto päätti perjantaina (17.4.) lahjoittaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, kansalaisjärjestöille ja tutkimushankkeisiin 600 000 euroa. Siitä 100 000 euroa jaetaan jäsenäänestyksen perusteella.

Voitonjakolupauksensa mukaan Tradeka ohjaa liiketoiminnan tuloksesta keskimäärin vähintään 10 prosenttia takaisin yhteiskuntaan. Tänä vuonna lupauksen mukaisiin apurahoihin ja lahjoituksiin käytetään yhteensä 1,6 miljoonaa euroa, kun viime vuonna niihin meni 1,3 miljoonaa euroa. Lisäksi osa tuloksesta sijoitetaan uutta luoviin sijoituksiin.

Osuuskunnan ravintolaliiketoiminnan, lehtipisteiden, katsastustoiminnan sekä hoiva- ja julkisten terveyspalvelujen liikevaihto oli viime vuonna noin 600 miljoonaa euroa. Osuuskunta teki tulosta 22 miljoonaa euroa. Vaaleilla valittu edustajisto käsitteli tilinpäätöksen yhteydessä myös vastuullisuusraportit.

Yleisesti ottaen edustajistossa oltiin tyytyväisiä siitä, että Tradeka on kyennyt pitämään kiinni lupauksistaan tukea osuustoiminnan perinteitä jatkavaa kansalaistoimintaa, vähentää toimintansa hiilijalanjälkeä, edistää kestävyystavoitteita ja tarjota lisää etuja jäsenilleen, esimerkiksi Huili-taukopaikoilla. Kriittisiä kysymyksiä nousi muun muassa siitä, pitäisikö sijoitustoiminnassa poissulkea aseteollisuus ja kumppaniyhtiöstä Burger King, jonka franchise-kumppani on tukenut Israelin armeijaa pikaruoka-annoksilla.

Kun itse tein viime vuonna aloitteen, että Tradeka rajaa sijoitustoiminnastaan pois aseteollisuuden, sille ei löytynyt kannatusta osuuskunnan hallituksessa. Sain varsin seikkaperäiset selvitykset, joiden mukaan Tradekalla ei ole suoria investointeja aseteollisuuteen ja erilaisten rahastosijoitusten kauttakin kosketuspinta aseteollisuuteen erittäin pieni. Olen edelleen sitä mieltä, että aseteollisuus ja sen piiristä kerättävät vähäisetkään tuotot eivät sovi osuustoiminnan periaatteisiin. Kun suoria sijoituksia aseteollisuuteen ei ole, kysyin Tradekan säätiön valtuuskunnassa sijoitustoiminnasta vastaavilta, miksei ainakin suorat sijoitukset suljeta pois tulevia sijoituksia harkittaessa.

Myös Burger Kingin osalta keskustelua on syytä jatkaa. Kansainvälisen ketjun franchaise-toiminnassa vastuut ovat tietysti monimutkaisia. Mielestäni se ei kuitenkaan päästä Tradekaa vastuusta rakentaa omalta osaltaan kumppanuuksia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja YK:n päätöksiä noudattavalle pohjalle.