Suomessa on käynnissä laaja lähiterveysasemien lopettaminen ja palvelujen keskittäminen. Sitä perusteellaan tarpeella säästää valtion menoja ja pienten terveysasemien toiminnan ongelmilla. Lähiterveysasemia on kuitenkin lopetettu myös Helsingissä, joka tekee jatkuvasti ylijäämää ja jossa ei ole pieniä terveysasemia. Kyse on poliittisista valinnoista.

Lähiterveysasemien puolustajat saivat tärkeän erävoiton, kun valtuusto linjasi kaupunkistrategiassa, että Malmille valmistellun jättikeskuksen jälkeen terveysasemia kehitetään nykyisen palveluverkon pohjalla. Oulunkylään ja Haagaan suunnitellut uudet jättikeskukset laitettiin investointiohjelmassa jäihin. Tämä tarkoittaa ainakin pohjoisen ja läntisen Helsingin lähiterveysasemien toiminnan jatkumista.

Asukastoiminnasta riippuu, muodostuuko tästä pitkäjänteinen lähipalvelujen kehittämisen linja. Jättikeskuksia ajavat tavoittelevat ilmeisesti revanssia kuntavaalien jälkeen, kun valtuusto päättää seuraavasta kaupunkistrategiasta. Kyse on myös isoista rahoista, joita kiinteistösijoittajat ja yksityinen terveysbisnes tavoittelevat.

Lähipalvelujen pilottihanke

Pohjoisen Helsingin kaupunginosayhdistykset järjestivät huhtikuun puolivälissä lähiterveysasemien toiminnan ja resurssien kehittämisestä keskustelutilaisuuteen lähiterveysasemien tulevaisuudesta. Keskustelua alustivat sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto ja MLL:n Pakilan yhdistyksen puheenjohtaja Teija Mattinen.

Kaupunginosayhdistysten työryhmä on valmistellut aloitteen lähiterveysasemien ja -neuvoloiden pitkäjänteisestä kehittämisestä, alueen ominaispiirteet huomioivasta omalääkäri-omahoitaja-mallin pilotista sekä väestön ja palvelutarpeiden kasvua vastaavasta rahoituksen, henkilöstön, palveluvalikoiman ja aukioloaikojen lisäämisestä. Lisäksi ne esittävät terveysasemien rakennusten ylläpito- ja kunnostussuunnitelmien tekemistä yhteistyössä henkilöstön ja asukkaiden kanssa.