Helsingin kaupunginvaltuuston päätös luopua uusien jättiterveysasemien suunnittelusta ja kehittää jatkossa palveluja nykyisen terveysasemaverkon pohjalta on tulos asukkaiden ja monien järjestöjen toiminnasta lähiterveysasemien puolesta. Kyse ei ole ”poliittisesta pelistä” vaan asukkaiden ja tutkimustiedon kuulemisesta. (HS 28.4.)

Terveysasemien ja neuvoloiden keskittämiselle jättikeskuksiin ei löydy tutkimuksista juurikaan tukea, lähiterveysasemien puolesta sen sijaan paljonkin, kertoi sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto äskettäin pohjoisen Helsingin kaupunginosayhdistysten keskustelutilaisuudessa. Myös omalääkäri-omahoitaja-malli toimii paremmin, kun pienemmässä yksikössä tunnetaan ihmiset ja kun työyhteisö on mukana suunnittelemassa toimintaa.

Kokemukset jättikeskuksista osoittavat, että lupaukset saada yhdellä käynnillä monet palvelut, ei ole realistisia. Sen sijaan palvelujen keskittäminen nostaa kynnystä hakeutua ajoissa terveysasemalle. Lähiterveysasemat ovat tärkeitä lapsiperheille, eläkeläisille, työttömille, itsensä työllistäville ja pätkätöitä tekeville, joilla ei ole laajaa työterveydenhuoltoa. Vaikka jättikeskus sijoitettaisiin esimerkiksi pohjoisella alueella Oulunkylän aseman lähelle, on alueen kaupunkirakenne sellainen, että useimmilla ei asemalle ole suoria joukkoliikenteen yhteyksiä.

Valtuuston päätti palata Malmille vielä tehtävän viidennen jättikeskuksen jälkeen palvelujen kehittämiseen nykyisen terveysasemaverkon pohjalla. Oulunkylässä pidetyssä keskustelutilaisuudessa sote-palveluista vastaava apulaispormestari Maarit Vierunen ja lautakunnan eri poliittisten ryhmien edustajat totesivat, että uusi linjaus ei ole tehty vain nykyiselle valtuustokaudelle vaan palvelujen pitkäjänteisen kehittämisen lähtökohdaksi. Olisikin hullua lopettaa lähiterveysasemat, joiden kunnostamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana on juuri sitouduttu.

Kun asukkaiden määrä ja palvelujen tarpeet kasvavat, tarvitaan myös lisää henkilöstöä ja määrärahoja terveysasemille, neuvoloihin ja muihin peruspalveluihin. Rahaakin siihen löytyisi. Vaikka valtio on leikannut kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta, teki Helsinki viime vuonna edelleen ylijäämää yli 300 miljoonaa.

 

(Helsingin Sanomat, mielipidesivu 5.5.2026)