Sairaalatoiminnan lopettamisesta Helsingin Lapinlahdessa päätettiin yli 20 vuotta sitten. Vääntö sairaalarakennusten ja alueen käytöstä jatkuu kuitenkin yhä. Kaupungin johto on ajanut rakennusten myymistä tai vuokraamista – ensin Nrep-kiinteistösijoitusyhtiölle ja nyt pääkonttoriksi yhtiölle, jonka nimeä ei ole kerrottu.

Lokakuun alkupuolella kaupunginvaltuustolle luovutettiin yli 5 100 helsinkiläisen ja lukuisten asiantuntijoiden vetoomus hylätä esitykset Lapinlahden tilojen vuokraamisesta tai myymisestä. Vetoomuksen ottivat vastaan apulaispormestari Johanna Laisaari (sd) ja valtuustoryhmien edustajat, poissa olleita perussuomalaisia lukuun ottamatta.

Ryhmien edustajat pitivät Lapinlahden arvoja ja kunnostamista tärkeinä, mutta eivät ottaneet konkreettista kantaa vetoomuksen esityksiin. Kukaan ei ilmoittanut tukevansa suoraan pormestari Daniel Sazonovin (kok) esitystä vuokrata 85 % sairaalarakennuksesta ja myydä kaksi pienempää taloa. Toisaalta kukaan ei myöskään torjunut mahdollisuutta vuokrata niitä yksityisen yrityksen toimistoksi.

 

Hyvinvointia ja elävää kaupunkikulttuuria

Vetoomuksen esitti valtuustoryhmille laulaja-lauluntekijä Lyyti, Lydia Lehtola. Hän on löytänyt Lapinlahdesta paikan, josta on lauluissaan haaveillut:

– Paikan, jossa kaikki ei ole suurta, kallista ja kiiltävää vaan ihmisenkokoista, lämmintä ja osallistavaa. Olen kirjoittanut kappaleissani yhteisöllisyydestä, mutta vasta Lapinlahdesta olen sen löytänyt. Lapinlahdessa mielenterveys- ja kulttuurityö tukevat toisiaan tavalla, jota ei voi kokea missään muualla.

Rakennushistorian vaalimiseen erikoistunut arkkitehti Tapani Mustonen piti oleellisena arvokkaiden rakennusten korjaamista niiden omista lähtökohdista ja ominaisuuksista. Niihin on mielekästä sijoittaa toimintoja, jotka eivät vaadi raskaita taloteknisiä järjestelmiä tai talojen luonteisiin sopimattomia pintarakenteita.

– Vaiheittainen korjaaminen on hyvä mahdollisuus vanhojen rakenteiden ja työtapojen oppimiseen ja työmenetelmien kehittämiseen työn edetessä. On hyvä muistaa, että Lapinlahden sairaala on tähän saakka parhaiten autenttisuutensa säilyttänyt C.L Engelin suunnittelema kokonaisuus, Mustonen totesi.

 

Mitä ja kenelle on luvattu?

Vuonna 1841 valmistunut Lapinlahden sairaala ja puisto ovat poikkeuksellisen hieno kulttuuriympäristö ja elävää kaupunkikulttuuria. Vetoomuksessa esitetään sen säilyttämistä ja kunnostamista kaikille avoimena kulttuurin, mielenterveystyön ja kansalaistoiminnan julkisena tilana. Mikä tässä on niin vaikeaa, voi kysyä kantaansa panttaavilta valtuustoryhmiltä.

Tyhjältä pöydältäkään ei tarvitse aloittaa. Lapinlahden yhteisö on esittänyt kaupungille asiantuntijoiden kanssa valmistellun Lapinlahti 360 -suunnitelman. Sen toteuttamiseen on esitetty myös rahoitusratkaisut.

 

Ei ole rahasta kiinni

Lapinlahden kunnostaminen vanhaa säilyttäen maksaisi asiantuntijoiden arvioiden mukaan vain 25–30 miljoonaa ja summa jakautuisi usealle vuodelle. Kaupunkikonserni teki viime vuonna ylijäämää 381 miljoonaa. Pankkitileillä oli vuoden lopussa 1 272 miljoonaa. Investointibudjetti on noin miljardi. Rahasta kunnostaminen ei siis ole kiinni.

Onko kaupungin johto kietoutunut niin pitkälle sijoitusmarkkinoiden intresseihin, että jopa arvokkaimpia kulttuurirakennuksia pidetään kauppatavarana? Vai onko jollekin yritykselle annettu lupauksia Lapinlahden rakennusten valtaosan yksityistämisestä? Kytkeytyykö tämä vaalirahoitukseen?

Vai eikö valtuustoryhmissä vieläkään ymmärretä Lapinlahden arvoa kulttuurin, hyvinvoinnin, työllistymisen ja elävän kaupunkikulttuurin keitaana?

(Artikkeli Tiedonantaja-lehden lokakuun numeroon 9/2026)

Vetoomuksen voi allekirjoittaa mm. Lapinlahden Lähteellä ja nettiosoitteessa www.adressit.com/lapinlahti_on_kunnostettava_kaikille_avoimena_julkisena_tilana