Finlandia-taloa ei pidä yhtiöittää

1.3.2006

Finlandia-talon on eräs Helsingin kulttuuri- ja kokoustoiminnan lippulaivoista. Musiikkitalon valmistuminen muuttaa tietysti sen toimintaympäristöä konserttitoiminnan osalta. Mutta seuraako tästä se, että Finlandia-talo pitää yhtiöittää? Miten yhtiöittäminen parantaa talon käyttöä?

Talous- ja suunnittelukeskuksen selvityksessä yhtiöittämistä perustellaan väitteillä, joille ei esitetä oikeastaan mitään konkreettisia perusteluja.

Ensimmäiseksi hyödyksi esitetään se, että yhtiö on ”luontevampi organisaatiomuoto kuin virasto”. Miten niin? Kun musiikkitalo valmistuu, on yhteistyö kaupungin muun kulttuuritoiminnan kanssa eräs mahdollisuus korvata vähenevää konserttitoimintaa. Yhtiömuoto voi jossain tilanteissa muodostua jopa tällaista yhteistyötä vaikeuttavaksi tekijäksi. Sama voi koskea yhteistyötä muiden taidelaitosten tai muuta perinteisten organisaatiorajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä.

Toisena hyötynä selvityksessä väitetään ”Finlandia-talon talouden läpinäkyvyyden olevan uskottavampi yhtiömuodossa”. Voi kysyä, missä suhteessa ja kenen kannalta. Ainakin valtuuston ja kaupunkilaisten kannalta yhtiömuoto tarkoittaa päinvastoin talouden avoimuuden vähenemistä. Kuten selvityksen liitteestä 1 ilmenee, yhtiöittämisen erääksi hyödyksi on kirjattu nimenomaan mahdollisuus ”toteuttaa kiinteistötekniset, peruskorjaustyöt ja muut tekniset ratkaisut kilpailijalta salassa”.

Kolmas perustelu ”kannattavuuden paranemisesta” on niin ikään hatusta tempaistu. Se pitää sisällään epäsuoran väitteen siitä, että talon henkilökunta ei nykyisin tee työtä tehokkaasti. Kannattavuusarvioissa on sivuutettu myös se, että henkilökunta vastustaa lähes yksimielisesti yhtiöittämistä. Kaupunginkanslian oikeuspalvelun lausunto osoittaa, että yhtiömalliin liittyy myös monia arvonlisäverotusta ja kaupungin avustuksia koskevia ongelmia. Kaupunginhallituksen perusteluista ilmenee, että yhtiölle alkuvaiheessa maksettavaa lähes 1,5 miljoonan euron tukea varaudutaan nostamaan Musiikkitalon valmistuttua.

Kannattavuutta koskevat perustelut sisältävät ajatuksen siitä, että talon toimintaa tulee arvioida vain kustannustehokkuuden perusteella, siis sivuuttaen esimerkiksi kulttuuritoimintaan liittyvät sisällölliset tavoitteet. Muista kaupungeista saatavien kokemusten perusteella yhtiömuoto sinällään ei anna mitään takeita siitä, että talosta tulee kannattava.

Päätösesityksestä ja selvityksestä ilmenee, että kaupungin yksin kokonaan omistama yhtiö olisi vain siirtymävaihe sellaiseen malliin, jossa ainakin osa yhtiön osakkeista myytäisiin ulos. Pidemmän päälle tähän liittyy sekä kaupungin kulttuuritoiminnan että henkilöstön kannalta uhkia. Selvityksen liitteessä 1 viitataan muun muassa yhtiön mahdollisuuteen ottaa taloudellisia riskejä ja noudattaa kuntaa nopeammin ”joustavia” rekrytointiperiaatteita.

Finlandia-talon puitteet suojeltuna arvorakennuksena asettavat toiminnalle joka tapauksessa tiettyjä rajoituksia ja toisaalta myös normaalia suurempia kunnossapitoon liittyviä velvoitteita. Niiden sovittaminen yhtiömuotoon johtanee käytännössä siihen, että kaupunki joutuu tukemaan yhtiöitä myös tulevaisuudessa, eikä vain muutamien vuosien siirtymäkauden aikana.
 
Kaiken kaikkiaan Finlandia-talon yhtiöittämiselle esitetyt perustelut ovat lähinnä ideologista markkinapuhetta. Vastaavantasoisilla ideologisilla perusteluilla kunnan virastojen tehottomuudesta voisi esittää yhtiöitettäväksi melkein mitä tahansa. Mikä tulee seuraavaksi: kaupunginteatteri, ammattikorkeakoulu Stadia, Palmia tai kenties kiinteistövirasto? Vai olisiko parasta kilpailuttaa ja ulkoistaa kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, kun sen edustajat näyttävät olevan niin vakuuttuneita markkinaehtoisuuden tuomasta tehokkuudesta?

Edellä olevan perusteella esitän, että kaupunginvaltuusto päättää hylätä esityksen Finlandia-talon yhtiöittämisestä. Samalla valtuuston velvoittaa kaupunginhallituksen valmistelemaan esityksen Finlandia-talon toiminnan kehittämisestä ottaen huomioon mm. musiikkitalon myötä muuttuvat toimintaolosuhteet, yhteistyömahdollisuudet muiden kulttuurilaitosten kanssa sekä talon merkityksen kaupungin markkinoinnin tunnettuna symbolina ja vetovoimatekijänä.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »