Helsingin kaupungin johto huijasi budjetin perusteissa

20.11.2003


Helsingin kaupungin talous on ylijäämäinen ja sen liikelaitosten voitot kasvavat. Kaikki kaupunginvaltuustossa nyt edustettuna olevat puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon päättivät kuitenkin yksimielisesti leikata helsinkiläisten peruspalveluja.

Kaupungin johto perusteli leikkaamista väitteillä, joiden perättömyyteen jopa sisäministeriö ja kilpailuvirasto ovat joutuneet puuttumaan. Julkisten palvelujen heikentämisessä ei ole kyse rahapulasta vaan liikelaitosten voittojen ja palvelujen yksityistämisen asettamisesta asukkaiden perusoikeuksien edelle.

Peruspalveluja ja työpaikkoja karsitaan

Valtuuston yksimielisesti hyväksymä vuoden 2004 talousarvio jatkaa peruspalvelujen ja työpaikkojen rajua karsimista.

Terveyspalveluja supistetaan 20 miljoonaa euroa vuoden 2003 budjettiin verrattuna. Käytännössä vähennys on vielä suurempi, koska kuluvan vuoden menot ovat noin 28 miljoonaa budjetoitua suuremmat. Tämä vähentää samanaikaisesti niin terveyskeskusten, kotihoidon kuin sairaaloiden ja muun laitoshoidon resursseja. Samaan aikaan potilasjonojen purkaminen ja kansallisen terveysprojektin tavoitteet hoitotakuusta edellyttäisivät määrärahojen ja henkilöstön pikaista lisäämistä.

Opetus-, kirjasto-, nuoriso- ja muita sivistysmäärärahoja vähennetään 15 miljoonaa, vaikka koulutuksen pitäisi olla budjetin perustelujen mukaan Helsingin keskeinen kilpailutekijä. Lasten päivähoidon määrärahoista leikataan yli 10 miljoonaa euroa, vaikka henkilöstöä on jo nyt liian vähän.

Sosiaalipalvelujen määrärahoja vähennetään 15 miljoonaa. Toimeentulotukeen on varattu yli 10 miljoonaa tämänvuotista vähemmän, vaikka lapsiperheiden toimeentulovaikeuksien ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu lisää toimeentulotuen tarvetta. Sosiaalista asuntotuotantoa ajetaan alas. Lisäksi kaupunki nostaa joukkoliikenteen hintoja samaan aikaan kun se heikentää näitä palveluja.

Budjetti merkitsee pelkästään terveydenhuollossa 700 työpaikan vähennystä. Erityisesti määräaikaisia työpaikkoja lopetetaan kaikkiaan pitkälle toista tuhatta. Näin kaupunki lisää työttömyyttä, ja samalla jäljelle jäävien työntekijöiden hiostusta.

…vaikka valtionosuudet kasvavat

Kaupungin johto perustelee palvelujen heikentämistä valtion rahoituksen vähentymisellä. Totta onkin, että samat puolueet kokoomuksesta vasemmistoliittoon ovat eduskunnassa leikanneet kuntien valtionosuuksia ja yhteisöverotuottoja. Mutta Helsingin taloustilanteen takia kaupungin valtionosuudet ovat jo kääntyneet nousuun.

Kun Helsinki maksoi viime vuonna valtionosuuksien tasausta muille kunnille noin 120 miljoonaa euroa, on kaupunki tänä vuonna jo saajana lähes 10 miljoonalla. Ensi vuonna Helsinki saa valtionosuuksien jo noin 60 miljoonaa. Myös yhteisöverojen tuoton arvioidaan kääntyvän nousuun vuoden kuluttua.
Pelkästään valtionosuuksien nousu tänä vuonna on samaa suuruusluokkaa kuin ensi vuoden budjetissa päätetyt peruspalvelujen leikkaukset.

Kaupunki omavaraisempi kuin Nokia-yhtiö

Kaupungilla on myös omia rahoitusmahdollisuuksia, joilla voitaisiin välttää palvelujen ja henkilöstön karsiminen.

Kaupungilla on omaa pääomaa ja siihen rinnastettavia vapaaehtoisia varauksia vuoden 2002 tilinpäätöksessä yli 6,5 miljardia euroa. Se on 75 % taseen loppusummasta. Vertailuna voi todeta, että Nokia-konserni yltää samalla mittarilla vain 61 %:iin!

Helsingin talous on virallisten budjettilukujen mukaan lähes 80 miljoonaa ylijäämäinen, kun lukuun otetaan myös kaupungin liikelaitokset (Helsingin Energia, Satama, Vesi, Palmia, HKL, Tekstiilipoalvelu). Ministeriön ohjeiden mukaan kuntien taloutta ja rahoituksen riittävyyttä pitää tarkastella tällaisena kokonaisuutena. Helsingin johto on sivuuttanut nämä ohjeet ja perustelee leikkaamista harhaanjohtavilla tiedoilla taloudesta ilman liikelaitoksia.

Kaupungin liikelaitosten arvioidaan tekevän tänä vuonna voittoa yhteensä yli 200 miljoonaa euroa ja investoivan lähes 500 miljoonaa. Niiden kassavarat ovat yli 250 miljoonaa ja kasvavat budjettiarvioiden mukaan ensi vuonna 350 miljoonaan.

Liikelaitosten voitoista voidaan ohjata peruspalvelujen leikkaamisen estämiseksi tarvittava lisärahoitus ilman, että se estää liikelaitoksia rahoittamasta omaa toimintaansa ja myös investointeja. Kaupunki voisi esimerkiksi ryhtyä perimään sisäistä veroa liikelaitoksiltaan, jotka eivät kunnallisina laitoksina joudu maksamaan yhtiöveroa.

Vaikka kaupunki supistaa investointeja nyt rajusti, on talousarviossa yhä monia kohteita, joita voi karsia tai siirtää. Miksi esimerkiksi Vuosaaren sataman yritysalueen tai Hjallis Harkimon jalkapalloareenan investoinnit menevät peruspalvelujen edelle?

Kaupungin velkaantuminenkaan ei ole ongelma, kun lainasaatavat ovat suuremmat kuin lainahoitokulut.

Kaupungin johto yritti huijata

Kaupungin johto – mm. ylipormestari Eva-Riitta Siitonen (kok), valtuuston puheenjohtaja Minerva Krohn (vihr) ja rahoitusjohtaja Tapio Korhonen – ovat väittäneet, että kilpailulait estävät tulouttamasta liikelaitosten voitoista lisää varoja peruspalveluihin.

Näitä väitteitä toistettiin yhä budjettikäsittelyn yhteydessä, vaikka Kilpailuneuvosto oli jo 18.6.2001 todennut yksiselitteisesti juuri Helsingin Energiaa koskevassa päätöksessä, että ”toisin kuin yksityisen liikeyrityksen kohdalla verotukselliset ja yhtiöoikeudelliset näkökohdat eivät rajoita varojen siirtoa liikelaitokselta kaupungille”. Myös Kilpailuviraston ylijohtaja Martti Purasjoki ilmoitti, että kilpailuvirastolla ”ei ole mitään tekemistä sen kanssa jos liikelaitokset ovat keränneet varoja… On kaupungin oma asia, miten varat käytetään. Se voi käyttää ne joko investointeihin tai siirtää perustoimintoihin” (television OBS-ohjelma 31.10.).

Ajetaanko yksityistämistä?

Miksi kaupungin johto yrittää huijata? Miksi Helsingin Energian, Veden ja Sataman paisuneisiin voittoihin ei saa koskea?

Ainakaan kyse ei ole kaupunkilaisten palveluja koskevasta huolenpidosta. Esimerkiksi Helsingin Energian liikevoitto kasvaa tänä vuonna jo lähes 200 miljoonaan. Valtuusto päätti sijoittaa osan varoista uuden ydinvoimalan rahoittamiseen. Kaupunginhallituksen keskeinen perustelu päätökselle on mielenkiintoinen: ”varmistaa omistuksen arvon kasvattaminen”.

Mitä muuta tarkoitusta omistuksen arvon kasvattamiselle voi olla kuin valmistautuminen liikelaitosten tai niiden osien yksityistämiseen?
Kaupungin omien peruspalvelujen heikentämisellä luodaan myös lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle. Esimerkiksi kaupungin vähentäessä sairaansijoja, laajentavat Mehiläisen ja Diacorin kaltaiset yhtiöt yksityistä sairaalatoimintaansa. Kaupungin johtavat virkamiehet suorastaan tarjoavat vanhusten palvelutalojen tiloja ja toimintaa yksityisille. Päivähoidossa budjettiinkin on kirjattu erääksi tavoitteeksi ”tuotantorakenteen monipuolistaminen niin, että yksityisen hoidon tuen piirissä olevien osuus lisääntyy”.

Vaihtoehto leikkaamiselle

Kansalaisliikkeiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusmiesten Pro kuntapalvelut -verkoston järjestämä budjettiriihi ja sosiaalifoorumi esittivät lokakuussa konkreettisen vaihtoehtobudjetin, mutta valtuusto sivuutti sen tylysti. Myös SKP:n Helsingin piirijärjestö on tehnyt kunnallisaloitteen peruspalvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi (www.skp.fi/helsinki).

Kaupungin liikelaitosten voittojen, valtionosuuksien ja kassavarojen kasvu viime vuodesta osoittaa, että peruspalvelujen heikentämiseen ei ole mitään taloudellista pakkoa. Kyse on siitä, että nykyisin valtuustossa edustettuna olevat puolueet kokoomuksesta ja SDP:stä vihreisiin ja vasemmistoliittoon ovat omaksuneet uusliberalistisen markkinaideologian.

Kaupunginvaltuustosta puuttuu nyt vaihtoehto, jonka kautta peruspalveluja ja työpaikkoja puolustavat helsinkiläiset saisivat äänensä kuuluviin päätöksenteossa. Tällaista vaihtoehtoa SKP:n Helsingin piirijärjestö kutsuu kaikki kiinnostuneet tekemään lokakuussa 2004 pidettäviin kunnallisvaaleihin.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »