Lähiterveysasemien ja -neuvoloiden puolesta toimineet helsinkiläiset saivat tärkeän voiton, kun kaupunginvaltuusto päätti luopua uusien jättikeskusten rakentamisesta ja kehittää palveluja jatkossa nykyisen terveysasemaverkon pohjalta. Nyt on vahvistunut, että kyse ei ole vain tästä valtuustokaudesta vaan käänteestä Helsingin sote-palveluverkon kehittämisessä. Helsinkiin ei enää Malmille tulevan uuden keskuksen jälkeen valmistella lisää suuria terveys-, hyvinvointi- ja perhekeskuksia.

Käännekohdaksi muodostui pohjoisen Helsingin alue, jonka kaikki kaupunginosayhdistykset ovat vuosia kampanjoineet Maunulan, Oulunkylän ja Paloheinän lähiterveysasemien ja neuvoloiden puolesta. Valtuuston uusi linjaus säilyttää myös läntisen Helsingin lähiterveysasemat. Samalla kaupunki on ryhtynyt kartoittamaan niiden kunnostustarpeita.

Terveysasemien keskittämiselle jättikeskuksiin ei löydy tutkimuksista juurikaan tukea, lähiterveysasemien puolesta sen sijaan paljonkin, kertoi huhtikuun puolivälissä Oulunkylässä järjestetyssä tilaisuudessa sosiaali- ja terveyspolitiikan emeritusprofessori Juhani Lehto.

Kokemukset jättikeskuksista osoittavat, että lupaukset saada yhdellä käynnillä monet eri palvelut eivät ole realistisia. Palvelujen keskittäminen on sen sijaan omiaan nostamaan kynnystä hakeutua ajoissa terveysasemalle. Myös omalääkäri–omahoitaja-malli toimii paremmin pienemmässä yksikössä, jossa tunnetaan ihmiset ja jossa työyhteisö on mukana suunnittelemassa toimintaa.

Jättikeskuksia ajanut sote-virkajohto on yrittänyt kyseenalaistaa valtuuston linjauksen syöttämällä Helsingin Sanomien kautta väitteitä, että uusi linjaus olisi tilapäinen. Kaupunginosayhdistysten tilaisuudessa Oulunkylässä sote-apulaispormestari Maarit Vierunen (kok) ja muut lautakunnan jäsenet ilmoittivat kuitenkin, että linjausta ei tehty vain nykyiselle valtuustokaudelle vaan palveluverkon pitkäjänteisen kehittämisen lähtökohdaksi. Vierusen mukaan olisi ”hullua lopettaa terveysasemia, joiden kunnostamiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana on juuri sitouduttu”.

Seuraavaksi lisää resursseja

Kun asukkaiden määrä ja palvelujen tarpeet kasvavat, tarvitaan lisää henkilöstöä ja määrärahoja. Kaupunginosayhdistykset esittävät alueen terveysasemien ilta-aukioloaikojen lisäämistä ja laboratoriopalvelujen palauttamista Paloheinän terveysasemalle. Omalääkäri–omahoitaja-malli pitää ulottaa muihinkin kuin paljon palveluja tarvitseviin. Erityistä huomiota yhdistykset kiinnittävät hammashoidon, mielenterveyden ja päihdehuollon palvelujen lisäämiseen.

Rahaakin palvelujen parantamiseen löytyisi. Vaikka valtio on leikannut Helsingin ja hyvinvointialueiden rahoitusta, teki Helsinki viime vuonna edelleen ylijäämää yli 300 miljoonaa euroa. Orpon–Purran hallitus on puolestaan jakanut suuryhtiöille ja hyvätuloisille verohelpotuksia ja tukiaisia sen sijaan, että olisi helpottanut sote-palvelujen valtakunnallista rahoituskriisiä.

 

(Artikkeli Tiedonantaja-lehteen 5/2026. Kuvassa sotepe-lautakunnan jöseniö, oikealla apulaispormestari Maarit Vierunen, ja vasemmalla kaupunginosayhdistysten ehdotuksen esitelemässä VP Kantanen.)