Kaupunginhallituksen konsensus hajosi

Sosialidemokraatit irtaantuivat ensi kertaa miesmuistiin Helsingin budjettisopimuksesta. SDP:n ryhmälle on syytä nostaa hattua siitä, että se ei hyväksynyt toimeentulotuen ja palvelujen alibudjetoimisen jatkamista. Erikoista uudessa tilanteessa on se, että Vasemmistoliitto puolestaan meni mukaan kokoomuksen johdolla tehtyyn budjettisopimukseen. 

Julkisuudessa on  harhaanjohtavasti esitetty, että budjettineuvottelujen tuloksena menot kasvavat. Todellisuudessa neuvotteluissa lisättiin runsaat 30 miljoonaa euroa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitykseen, joka tähtäsi yli  70 miljoonan menoleikkauksiin.

Todellista menoleikkausten määrää yritetään julkisuudessa kaunistella sillä, että vertailuissa ei oteta huomioon palkkojen ja kustannusten nousua eikä tämän vuoden budjetin ylityksiä. Alibudjetoinnin takia esimerkiksi sosiaaliviraston menot ylittävät tänä vuonna budjetin lähes 60 miljoonalla eurolla. 

Positiivista budjettisopimuksessa on toimeentulotuen lakisääteisten menojen eriyttäminen muusta sosiaaliviraston budjetista, jolloin toimeentulotuen menojen kasvu ei vaikuta suoraan muiden sosiaalipalvelujen resursseihin. Lisäksi neuvotteluissa on lisätty päivähoitopaikkoja ja luovuttu eräistä Pajusen esittämistä leikkauksista, kuten lastensuojelupaikkojen vähentämisestä sadalla. 

Sen sijaan pitkäaikaisairaanhoidon paikkojen vähentäminen 150:llä sisältyy edelleen budjettiesitykseen. Muuhun vanhustenhoitoon ja omaishoitoon tehdyt pienet lisäykset eivät korvaa huonokuntoisten vanhusten hoitopaikkojen vähenemistä, puhumattakaan hoitopaikkojan kasvavan tarpeen kattamisesta. 

Budjettisopimuksessa on sitouduttu jatkamaan palvelujen ”rakenteellisia uudistuksia”, mikä uhkaa erityisesti lähipalveluja. Samoin on sovittu palveluseteleiden käytön laajentamisesta, joka lisää eriarvoisuutta, kun omarahoitus ratkaisee yhä useammin palvelujen saannin ja laadun.

Budjettilinjaa kuvaa se, että työllisyysrahoihin esitetään suunnilleen sama summa kuin viime vuonna, vaikka työttömyys on sen jälkeen dramaattisesti lisääntynyt. Kaiken lisäksi budjettisopimus edellyttää kaupungin henkilöstön vähentämistä. 

Erikoisinta budjettisopimuksessa on koko lähtökohta palvelujen ja työpaikkojen karsimisesta juuri kun niiden tarve muun muassa laman, työttömyyden ja väestön ikääntymisen takia kasvaa. Etenkin, kun kaupungilla on pankkitileillä ja muissa kassavaroissa noin 870 miljoonaa euroa. Kaikista menoleikkauksista voitaisiin luopua supistamalla noin kymmenesosalla kassavaroja. 

Oma lukunsa on Vasemmistoliiton rooli. Eduskunnassa Paavo Arhinmäki ja kumppanit esiintyvät vasemmistolaisen oppositiopolitiikan puolesta, mutta kun SDP pyrkii toteuttamaan samaa linjaa myös kunnallispolitiikassa, Vasemmistoliitto sopii kokoomuksen ja vihreiden kanssa porvarihallituksen ajaman leikkauspolitiikan toteuttamisesta myös Helsingissä. 

Kirjoita kommentti