Lapinlahtea ei saa uhrata kokoomuksen kaverikapitalismille
Vuosia jatkunut kiista Lapinlahden entisen mielisairaalan alueesta sai syksyn alussa taas uuden käänteen. Kaupunginkansliassa oli salassa valmisteltu esitys vuokrata 85 % sairaalarakennuksesta ja myydä kaksi viereistä rakennusta jonkun yhtiön pääkonttoriksi. Se tuhoaisi Lapinlahteen muodostuneen elävän kaupunkikulttuurin, matalan kynnyksen mielenterveystyön, taiteen, työllistymisen, mikroyrittäjyyden ja kansalaistoiminnan keskuksen.
Pormestari Daniel Sazonovin ja kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujulan johdolla valmisteltu suunnitelma osoittaa skandaalimaista piittaamattomuutta 1841 valmistuneen sairaalan ja kulttuuriympäristön arvoista. Samalla se viis veisaa kymmenien tuhansien helsinkiläisten, kulttuuriväen ja asiantuntijoiden vetoomuksista.
Esitys sivuuttaa myös kaupunginhallituksen (22.6.2020) ja kaupunkiympäristölautakunnan (28.1.2025) päätökset, joiden mukaan Lapinlahden peruskorjauksen ja tulevan käytön suunnittelussa on turvattava mielenterveystyön perinteen ja kansalaistoiminnan jatkuminen sekä alueen luonne yhä useamman helsinkiläisen kohtaamispaikkana.
”Hyvät veljet” suhmuroimassa
Mikä sai Sazonovin (kok) palaamaan aiemman pormestarin, Jan Vapaavuoren (kok) ajamaan ja laajaan vastustukseen kaatuneeseen esitykseen Lapinlahden myymisestä, silloin kiinteistösijoitusyhtiö NREPille?
Onko kyse ”kaverikapitalismista”, jolla Vapaavuori on runtannut myös Garden Helsinki -hanketta? Onko Sazonov lunastamassa kokoomuksen vaalirahoittajina toimiville rakennusfirmoille ja sijoittajille annettuja lupauksia? Jyräävätkö lyhytnäköiset taloudelliset intressit kulttuuri-, terveys-, luonto- ja virkistysarvot?
Helsinki rikkonut lakia
Lapinlahden rakennusten pääosan yksityistämistä on perusteltu sillä, että peruskorjaus tulee kalliiksi ja tarvitaan ”ankkurirahoittaja”. Miksei Helsinki voi itse olla sellainen? Kaupunki on tehnyt vuosittain satojen miljoonien ylijäämiä. Yli miljardi euroa makaa pankkitileillä. Vuotuinen investointibudjetti on noin miljardi. Lapinlahti 360 -suunnitelman mukaan peruskorjaus maksaisi vain noin 250 miljoonaa.
Tai miksi kaupunki on sivuuttanut Dream Broker -yhtiön tarjouksen usean kymmenen miljoonan rahoituksesta Lapinlahden kunnostamiseksi? Rahoituslaskelmissa on sivuutettu myös Lapinlahden kiinteistöjä hallinnoimaan perustettavan kiinteistöyhtiön mahdollisuudet hakea peruskorjaukseen osarahoitusta EU:n Interreg, Creative Innovation Lab ja Horizon-ohjelmista? Tai miksi ollaan hiljaa Elinvoimakeskuksen ja Museoviraston avustuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen?
Lapinlahden nykyiset vuokralaiset ovat maksaneet kymmenen vuoden aikana kaupungille vuokria noin 10 miljoonaa. Olisi kuitenkin kohtuutonta laskuttaa vuokralaisilla koko peruskorjaus, jonka hintaa nostaa se, että kaupunki on laiminlyönyt lakisääteisen velvoitteensa huolehtia suojeltujen rakennusten kunnossapidosta. ’’
Lapinlahden siirtämiseen jonkun yksityisen firman pääkonttoriksi ei siis ole taloudellista pakkoa. Onko kyse siitä, että halutaan päästä eroon Lapinlahden nykyisistä vuokralaisista ja yksityistää avoin julkinen tila?
Tilastrategia keppihevosena
Vuokraamista tai myymistä on perusteltu myös kaupungin toimitilastrategialla. Sen mukaan Helsinki luopuu tiloista, joita se ”ei tarvitse omassa käytössään tai joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä tai pitkän tähtäimen palvelutarpeita”.
Tämäkään ei edellytä luopumista Lapinlahdesta. Kaupungin velvoitteisiin kuuluu mm. mielenterveyden, hyvinvoinnin, kulttuurin ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen. Ne ovat kaupungin strategian tavoitteita. Ja niitä kaikkia edistetään Lapinlahdessa.
Pormestarimalli korvattava osallistuvalla demokratialla
Lapinlahtea koskevien ratkaisujen suhmuroiminen pienessä piirissä osoittaa ns. pormestarimallin keskittävän valtaa pormestarille ja kansliapäällikölle, juuri niin kuin me pormestarimallin vastustajat varoitimme.
Lain mukaan kunnan hallinto perustuu asukkaiden itsehallintoon ja laajaan osallistumiseen. Pormestarimalli pitäisikin korvata osallistuvalla demokratialla, jossa asukkaiden kuuleminen ei ole näennäistä eikä valtuusto pienen piirin sopimusten kumileimasin.
Kommunistisen puolueen Helsingin piiri vastustaa Lapinlahden yksityistämistä. Esitämme, että kaupunki valmistelee yhteistyössä Lapinlahden toimijoiden ja käyttäjien kanssa päätökset, joilla Lapinlahti säilytetään kaikille avoimena julkisena tilana ja kunnostetaan vaiheittain, vanhaa säilyttäen. Vaadimme loppua suhmuroinnille ja kaverikapitalismille. Lapinlahti kuuluu asukkaille, ei bisnekselle!
(Artikkeli 12.10. Eespäin-lehteen 2/2026)