Merkintöjä koronan aikaan 23.5.2020

23.5.2020

Korona-ilmapiiri on muuttunut. Rajoitusten tiukentamisen sijaan puhutaan siitä, pitäisikö niitä lieventää enemmän. Keskustelua käydään myös poikkeustoimien sosiaalisista vaikutuksista ja perusoikeuksista, vaikka terveys- ja talouspuhe ovatkin edelleen hallitsevana.

Nyt kun valmiuslain käyttöönotosta on jo yli kaksi kuukautta, näkyy selvästi, että lain pykälien aktivointi ei ollut kaikin osin perusteltua. Apulaisprofessori Pauli Rautiainen kiinnittää Perustuslakiblogissa huomiota siihen, että talousperusteisten poikkeusolojen perusteella ei ole säädetty yhtään käyttöönottoasetusta. Valmiuslain käyttöönoton kynnys on madallettu.

Pahimpia heikkouksia hallituksen koronapolitiikassa ovat mielestäni olleet sosiaalisen puolen jättäminen toissijaiseksi, kuntien lisärahoituksen raju alimitoittaminen ja yritystukien vastikkeeton jakaminen. Lisäksi hallitus on kompuroinut toistuvasti perusoikeuksien huomioon ottamisessa lakien valmistelussa ja soveltamisessa.

     *****

Lainvalmistelun ja ohjeistuksen heikkoudet eivät sikäli yllätä, että sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila, ylijohtaja Päivi Sillanaukee ja nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti vastasivat aikoinaan perustuslainvastaisena moneen kertaan kaatuneiden sote-esitysten valmistelusta.

Yli 70-vuotiaiden karanteenin kaltaisiin oloihin ”velvoittaneen” STM:n ohjeen lisäksi laillisuusperusta näyttää puuttuneen yleiseltä vierailukiellolta vammaisten asumisyksiköihin, puolisojen mukana olon rajoittamiselta synnytyksissä ja kiellolta antaa epidemiaa koskevista laskelmista tietoja kriisin talousvaikutuksia selvittäneelle Vihriälän työryhmälle. Työttömät asetettiin lomautettuja huonompaan asemaan työttömyysturvalain väliaikaisessa muutoksessa, jolla karenssin poistaminen ja työssäoloehdon lyhentäminen rajattiin koskemaan vain lomautettuja. STM:n ohjeisiin vedoten Kela ilmoitti alkuviikosta, että koronaviruksen hoito muuttuu muista poiketen mm. lähetetyille työntekijöille, kolmansista maista tuleville opiskelijoille ja ns. paperittomille – ohjeelle tuskin löytyy perustaa sen enempää tartuntatautilaista kuin perusoikeussopimuksista. Listaa voisi jatkaa vielä kasvomaskeja ym koskevilla ongelmilla.

Muiden ministeriöiden munauksista kertovat esimerkiksi Business Finlandin kautta osin hukkaan menneet miljoonat, kun työ- ja elinkeinoministeriö ei vaivautunut esittämään asetusta, jolla koronatukien jakokriteerejä olisi täsmennetty. Kirjastojen ja eräiden muiden kuntien tilojen sulkeminen tehtiin hallituksen ohjeistamana tavalla, jossa sivuutettiin ne, joilla ei ole itsellään nettiyhteyksiä tai varaa hankkia yksityisiä sähköisiä palveluja. Valtioneuvoston kanslia puolestaan salasi ilman laillista perustetta koronakoordinaatiotyöryhmän asiakirjat, vaikka niissä on kyse lähtökohtaisesti julkisesta viranomaistoiminnasta.

Räikeä esimerkki poikkeustoimien laillisuusperustan puuttumisesta saatiin tänään kuntatasolta, kun Yle kertoi kymmenien kuntien johtajien siirtäneen valtaa luottamuselimiltä itselleen vedoten valmiuslain pykälään 108, jota ei ole edes otettu käyttöön.

     *****

Kauppakamarin johtajat ovat hermostuneet yritysten verovälttelyä ja pääomaverotuksen porsaanreikiä tutkineen Finnwatchin kampanjasta ”Lopetetaan verovälttely”. Eräät Kauppakamarin jäsenyrityksistä pyrkivät jopa hiljentämään kriittiset äänet katkaisemalla Finnwatchin jäsenenä olevien hyväntekeväisyysjärjestöjen rahoitusta.

Edessä onkin iso keskustelu siitä, ketkä maksavat koronakriisin laskut. Vauhtia sille antavat tulossa olevat Martti Hetemäen työryhmän esitykset hallitukselle kriisin jälkihoidosta. Julkisen talouden tasapainottamisen keinoja haettaessa on yhä vaikeampi sivuuttaa HX-hävittäjähankintaa, jonka tänään julkistetussa Ylen mielipidekyselyssä enemmistö vastaajista nimesi ensimmäiseksi säästökohteeksi.

EU-tasolla tulevat lähiaikoina ratkaistavaksi esitykset korona-avustuksista, elvytysrahastosta ja EU:n yhteisvastuullisesta lainanotosta. Kyse on isoista asioista ja panokset ovat myös poliittisesti kovat. Perustuslakivaltiokunta on jo ilmaissut huolensa siitä, että yhteisvastuulliset EU:n velkakirjat voivat ”vaarantaa valtion mahdollisuudet vastata perustuslain mukaisista omista velvollisuuksistaan”. Siksi ne voivat ”edellyttää perustuslain säätämisjärjestyksen käyttämistä” eli määräenemmistöä (5/6 enemmistö tai kahdet valtiopäivät ja 2/3 enemmistö), jota hallitus tuskin tällaiselle esitykselle eduskunnasta löytäisi. – Vielä ei ole kuitenkaan selvää, millainen ratkaisu EU:ssa syntyy, ja miten perustuslakivaliokunta sitä arvioi.

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »