Mihin ovat unohtuneet asukkaat Helsingin johtamisjärjestelmässä?

Helsingin kaupunginhallituksessa istuvat isojen puolueiden edustajat ovat innostuneet valmistelemaan kaupungin johtajien valinnan uudistamista ja kaupunginhallituksen jäsenyyden muuttamista palkatuksi tehtäväksi. Valmisteilla on kuulemma koko johtamisjärjestelmän uudistaminen.

Asiassa on muutama, ei niinkään vähäinen kummallisuus.

Ensinnäkin asukkailta ei ole kysytty yhtään mitään siitä, miten kaupunkia pitäisi johtaa. Perustuslain mukaan kunnan hallinnon pitäisi kuitenkin perustua asukkaiden itsehallintoon. Keskustelua asiasta ei ole käyty myöskään kaupunginvaltuustossa ja pienemmät valtuustoryhmät on syrjäytetty uudistusta valmistelevasta jaostosta.

Toinen erikoisuus on se, että kaupungin johtamisjärjestelmän uudistusta valmistellaan tilanteessa, jossa kuntien tehtäviä ollaan rajusti vähentämässä eikä kukaan tiedä mitä tehtäviä Helsingin johtajille jää. Sote-uudistuksella on noin puolet kuntien vastuulla olevista palveluista siirtymässä maakuntatasolla järjestettäväksi. Lisäksi Sipilän hallitus on sopinut kuntien tehtävien karsimisesta.

Kolmas kummallisuus liittyy kaupunginhallituksen tehtävien vähenemiseen, asioita on jo pidemmän ajan kuluessa delegoitu lautakunnille ja toimintoja yhtiöitetty. Varsinkin kun vallalla olevan ajattelutavan mukaan poliittisesti valittujen luottamushenkilöiden ei pidä sekaantua operatiiviseen johtamiseen.  

Mistä siis tämä into siirtyä kaupunginjohtajien valinnassa ns. pormestarimalliin, jota kokeilleista muista kaupungeista moni on jo siitä luopumassa? Tai miksi kaupunginhallituksen jäsenistä pitäisi tehdä palkattuja toimihenkilöitä tilanteessa, jossa kaupungin tehtävät vähenevät dramaattisesti?

Asukkaille ja valtuustolle lisää päätösvaltaa

Helsingin kaupunginjohtajien valinnoista on tullut viime aikoina melkoisia farsseja. Sikäli jotain on syytä uudistaa. Mutta onko ratkaisu se, että isoille puolueille läänitetään omat toimialat? Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien valintaan liittyy politiikkaa ja se voitaisiin ottaa huomioon muuttamalla valinnat kuntavaalien jälkeen yhtä aikaa esimerkiksi kahdeksi vaalikaudeksi tehtäväksi.  Samalla pitäisi vahvistaa valtuuston ja asiantuntijalautakuntien roolia, jotta virastoista ei tule minkään puolueen läänityksiä.  

Pääongelma Helsingin johtamisjärjestelmässä ei ole kuitenkaan johtajien valintatapa. Suurin ongelma on asukkaiden vähäinen vaikutus, jota vielä pahentaa asukkaiden vaaleilla valitseman valtuuston roolin kaventuminen. Valtuustoryhmämme on esittänyt asukkaiden osallistumista päätöksentekoon lähidemokratian ja ns. osallistuvan budjetoinnin keinoin. Osallistuvaa budjetointia on jo kokeiltu nuorisotoimessa ja Rovaniemellä on asukkaiden valitsemille aluelautakunnille siirretty päätösvaltaa monissa peruspalveluissa. Uuteen kuntalakiinkin on kirjattu valtuuston mahdollisuus delegoida päätösvaltaa alueellisille elimille ja ottaa käyttöön osallistuvaa budjetointia. Miksi Helsingin kaupungin johdossa pelätään asukkaiden päätösvallan lisäämistä?

Kaupunginhallituksen jäsenten muuttaminen palkatuiksi toimihenkilöiksi jakaisi vaaleilla valittavat luottamushenkilöt entistä jyrkemmin kahden kerroksen väkeen. Ymmärrän luottamustehtävien tuoman työmäärän ja haasteet. Mutta eikö ratkaisuja pitäisi hakea tehtävien jakamisesta useammille ja valtuustoryhmien roolin vahvistamisesta? Nythän kaupunginhallituksen jäsenille on keskitetty monia muitakin vaativia tehtäviä mm. lautakunnissa ja kuntayhtymissä. Lisäksi monet asiat on siirretty valtuustolta kaupunginhallituksen ratkaistavaksi. Kaupunginhallituksen jäsenyyden muuttaminen palkalliseksi tehtäväksi olisi omiaan voimistamaan päätöksenteon keskittymistä pieneen piiriin ja kaventamaan demokratiaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen esitykset

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän mielestä tällaisen laajasti kaupungin koko johtamisjärjestelmää, luottamushenkilöiden asemaa, asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja demokratiaa koskeva muutos tulee valmistella niin, että kaikki valtuustoryhmät ovat mukana valmisteluelimissä ja että siitä käydään mahdollisimman laajaa julkista keskustelua.

Uudistuksen valmistelun aikataulua on syytä pidentää.  Mielestämme Helsingissä ei ole syytä ryhtyä laaja-alaiseen johtamisjärjestelmän uudistamiseen ennen kuin sote-uudistuksesta, maakuntahallinnosta ja kuntien tehtävien mahdollisesta vähentämisestä on tarkempi tieto.

Eräitä osauudistuksia voidaan kuitenkin Helsingissä toteuttaa jo nyt asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi ja valtuuston roolin vahvistamiseksi. Esimerkiksi palveluverkkojen kaltaiset isot ratkaisut tulee valmistella asukkaiden kanssa ja päättää valtuustossa, ei vain lautakuntatasolla. Kaupungin ylläpitämillä asukastaloilla ja osallistuvalla budjetoinnilla voidaan avata lähidemokratialle mahdollisuuksia. Kaupungin yhtiöiden hallinnon ja omistajaohjauksen avoimuutta ja demokraattisuutta tulee kehittää.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän vastaukset kaupunginhallituksen johtamisen jaoston esittämiin kysymyksiin löytyvät tästä linkistä.

Kirjoita kommentti