Miksi Helsinki leikkaa palveluja, vaikka kaupungin liikelaitokset tekevät ennätysvoittoja?

8.10.2003

Miksi Helsinki leikkaa palveluja, vaikka kaupungin liikelaitokset tekevät ennätysvoittoja?

 

Samaan aikaan kun Helsingin kaupunki karsii peruspalveluja ja henkilöstöä, sen omistamat liikelaitokset tekevät ennätysvoittoja ja sillä on aiempien vuosien ylijäämiä rahastoituna yli miljardi euroa.

Pelkästään energialaitoksen voitot ylittävät sosiaali-, terveys- ja muihin peruspalveluihin tänä vuonna tehtyjen leikkausten kokonaissumman.


Valtionosuudet kääntyneet nousuun

Helsinki on muiden kuntien tavoin menettänyt valtionosuuksia ja osuuksia yhteisöverotuotoista. Tästä ovat vastuussa niin Matti Vanhasen kuin Paavo Lipposen hallituksiin osallistuneet puolueet Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon.

Helsinki on kuitenkin edelleen rikas kaupunki, jolla ei ole pakkoa ylipormestari Eva-Riitta Siitosen ensi vuoden budjetissa esittämiin 5 % menoleikkauksiin.

Kaupungin kassassa oli vuoden vaihteessa enemmän rahaa kuin kaupungilla oli velkoja. Korkotuotot ja muut sijoitustoiminnan tuotot ovat budjettiesityksen mukaan ensi vuonna 100 miljoonaa euroa suuremmat kuin rahoitustoiminnan menot.

Kaupungin oma pääoma on 6,6 miljardia euroa. Aiempien vuosien ylijäämiä on rahastoituna lähes 1,3 miljardia.

Helsingin taloustilannetta helpottaa lisäksi se, että valtionosuuksia arvioidaan kertyvän 73 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin (Helsingin talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2003). Tämän ja kahden seuraavan vuoden aikana valtionosuudet lisääntyvät enemmän kuin kaupunki on leikannut peruspalvelujen määrärahoja yhteensä tänä vuonna.

Kun Helsinki joutui vielä viime vuonna maksamaan valtionosuuksien tasausta muille kunnille 118 miljoonaa, on se tänä vuonna saajana 7 miljoonalla. Kaupungin talousjohdon mukaan ensi vuonna Helsinki saa valtionosuuksia 57 miljoonaa ja vuonna 2006 jo 100 miljoonaa. Sisäministeriön mukaan Helsinki on saamassa vielä enemmän.

Budjettiesityksessä arvioidaan myös yhteisöverojen tuoton kääntyvän nousuun vuonna 2005.

Tilikauden 2003 tulos on kaupungin johdon oman ennusteen mukaan 91,4 miljoonaa euroa parempi kuin talousarviossa ennakoitiin.


Mihin rahat katoavat?

Rahaa ja omaisuutta Helsingin kaupungilla siis on. Mutta mihin se on mennyt, kun sitä ei riitä edes kaikkien lakisääteisten peruspalvelujen hoitamiseen? Tätä on selvittänyt mm. liikkeenjohdon konsulttina toimiva Bo-Erik Ekström. Hänen arvionsa ovat samansuuntaisia kuin mm. sisäministeriön kuntaosasto, asukasliikkeet ja SKP ovat esittäneet.

Helsinki on iso konserni. Varsinaisen emo-kaupungin lisäksi on kyse kuudesta liikelaitoksesta (Helsingin Energia, vesi, satama, HKL, Palmia, tekstiilipalvelut), 145 tytäryhtiöstä ja joukosta osakkuusyhtiöitä.

Emo-kaupunki on sijoittanut tytäryhtiöihin 631miljoonaa euroa ja osakkuusyhtiöihin 577 miljoonaa. Se edellyttää sijoittamalleen peruspääomalle liikelaitoksilta keskimäärin 10 % tuottoa. Sen sijaan kaupunki ei vaadi mitään osuutta liikelaitosten voittovaroista.

Tätä on perusteltu sillä, että kaupungin liikelaitoksia on joskus vuosia sitten pidetty monopoleina, jotka eivät saa käyttää väärin määräävää asemaa markkinoilla. Nykyisin ne kilpailevat kuitenkin muiden tuottajien kanssa. Poikkeuksen tekee oikeastaan vain Helsingin Vesi.

Asukkaiden kannalta seurauksena on ollut se, että liikelaitokset tekevät satojen miljoonien voittoja ja investointeja samaan aikaan kun asukkaiden peruspalveluja heikennetään.

Esimerkiksi Helsingin Energia on sijoittanut voittojaan tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöihin ympäri maata yhteensä 225 miljoonaa euroa. Tämän vuoden osalta Helsingin Energian tekee voittoa lähes 200 miljoonaa euroa, mikä on 74 miljoonaa talousarvioon merkittyä enemmän.

Helsingin Satama puolestaan on sijoittanut arvopapereihin enemmän rahaa kuin sen koko vuotuinen liikevaihto on. Se tekee tänä vuonna voittoa 22 miljoonaa.

Oman osansa kaupungin rahoista ovat saaneet vielä pankit, joille kaupunki maksaa yhä jopa 9-10 % korkoja lainoista, joita nykyisin saa puolta halvemmalla.


Tilaa tehty yksityistämiselle

Julkisten peruspalvelujen heikentämisellä kaupungin johto tekee tilaa yksityisille yhtiöille.

Samaan aikaan kun sosiaalipalvelukeskuksista aiotaan lopettaa osa kunnan nyt järjestämästä toiminnasta, tarjoaa kaupungin sosiaaliviraston johto isoille yksityisille firmoille, kuten Diacor Oy, samojen palvelujen tuottamista samoissa tiloissa kaupallisella pohjalla.

Samaan aikaan kun päiväkotien lopettamista perustellaan lasten vähenemisellä, esitetään kaupunginjohtajan budjetissa ”tuotantorakenteen monipuolistamista siten, että yksityisen hoidon tuen piirissä olevien osuus lisääntyy”. Jopa samoja tiloja, joissa kaupunki lopettaa toiminnan, aiotaan vuokrata yksityistä päivähoitoa liiketoimintana harrastaville yhtiöille.

Kun kaupunki on lopettamassa päiväsairaalatoiminnan, ollaan osaan näistä tiloista kaavailemassa Mehiläisen kaltaisten yhtiöiden yksityistä sairaalabisnestä.

Joukkoliikenne on surullisen kuuluisa esimerkki siitä, että kilpailuttaminen ei ole tuonut kaupungin johdon lupaamaa hintojen alenemista ja palvelujen tehostumista, päinvastoin.

Tälläkin alalla kunnan oman osuuden supistaminen on hyödyttänyt vain paria ylikansallista yhtiötä.


Helsinki rikkoo lakia alibudjetoimalla palveluja

Helsingin kaupunki jatkaa palvelujen heikentämistä ja kunnan talouden tietoista alibudjetoimista, jopa lakia rikkoen.

Kokoomuslaisen ylipormestari Siitosen julkistamassa budjetissa vuodelle 2004 esitetyt arviot palvelujen tarpeesta ja ehdotukset määrärahojen leikkaamisesta ovat jyrkässä ristiriidassa keskenään.


Työttömyys kasvaa — työpaikkoja vähennetään

Budjettiesityksen perustelujen mukaan työttömyys lisääntyy. Työministeriön tilastojen mukaan työttömyysaste oli Helsingissä heinäkuussa 10 % ja työttömiä oli 1 760 enemmän kuin edellisvuonna. Silti kaupunki vähentää henkilöstöä. Heinäkuussa työntekijöitä oli 530 vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Palkkoihin aiotaan käyttää ensi vuonna 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Se tietää satojen työntekijöiden lisävähennystä. Työttömyyttä pahentaa myös kaupungin investointien leikkaaminen 40 %.


Toimeentulovaikeudet kasvavat — tukea leikataan

Työttömyys lisääntyy talousarvion perustelujen mukaan etenkin nuorten, yli 50-vuotiaiden ja maahanmuuttajien keskuudessa. Tämä lisää toimeentulotuen tarvetta. Silti budjettiesitys leikkaa toimeentulotuen määrärahoja 10,6 miljoonalla eurolla tämänvuotisesta, joka on sekin osoittautunut riittämättömäksi.

Asuntorakentaminen supistuu ja asumiskustannukset nousevat, mutta budjetissa ei esitetä mitään tilanteen korjaamiseksi.


Väestö ikääntyy — palveluja vähennetään

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä, todetaan budjetin perusteluissa. Tästä huolimatta ylipormestari esittää määrärahojen ja henkilöstön vähentämistä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Budjettiesitys vähentää yhtä aikaa niin laitospaikkoja (mm. 188 sairaansijaa ja 80 vanhainkotipaikka) kuin palvelutaloissa asumista (300 paikan vähennys), kotipalveluja, omaishoidon tukea saavien osuutta ja palvelukeskustoimintaa.
Terveyspalveluissa vähennetään yhtäaikaa avohoitoa, pitkäaikaishoitoa ja vuodeosastojen hoitopäiviä. Kolmasosa vaikeavammaisista eli lähes 6 000 aiotaan pudottaa pois kuljetuspalveluista. Terveysviraston työntekijöiden määrää aiotaan vähentää noin 400.


Koulutuksen merkitys kasvaa — laatua heikennetään

Koulutus on budjetin perustelujen mukaan Helsingin keskeinen kilpailutekijä. Toisaalta lasten ja nuorten ongelmat on lisänneet erityisopetuksen tarvetta. Silti opetusviraston määrärahoja leikataan yli 10 miljoonalla. Viime vuoden tasosta leikkaus on yli 10 prosenttia.

Tänä vuonna toteutettujen noin 3 % tuntikehysleikkauksen jatkona esitetään ensi vuodelle uusi 6,3 % supistus. Se tarkoittaa entistä isompia opetusryhmiä ja vähemmän erityisopetusta.

Kaupungin päiväkotipaikkoja aiotaan vähentää 700, vaikka kaupunki lakkauttanut jo tänä vuonna 40 päiväkotia. Lisäksi esitetään päivähoidon ”yksikkökustannusten alentamista”.

Kirjastojen aukioloajoista aiotaan leikata kymmenesosa. Nuorisotiloja vähennetään 13 %.


Joukkoliikenteen ongelmat — hintoja nostetaan

Budjetin perustelujen mukaan kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen ohjelmassa mm. päästöjen vähentämiseen. Silti budjettiesitys karsii joukkoliikenteen palveluja ja nostaa lippujen hintoja 9,5 %. Tämä vähentää matkustajamääriä, lisää yksityisautojen käyttöä ja lisää päästöjä ja muita ympäristöongelmia.

Vaihtoehtoja on!

Helsingin peruspalvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle on vaihtoehtoja.

Kaupunki voi tulouttaa omistamistaan liikelaitoksista ja yhtiöistä enemmän varoja. Liikelaitoksista ja niiden tytäryhtiöistä ei pidä tehdä pörssissä keinottelevia sijoitusyhtiöitä. Käyttämällä liikelaitosten voittovaroja työpaikkojen lisäämiseen, säästyy samalla mm. sosiaalimenoja.

Kaupungin budjettiesityksestä voidaan jättää pois sellaisten hankkeiden rahoittaminen, joissa ei ole kyse peruspalveluista vaan liiketoiminnasta, kuten kokoomuslaisen Hjallis Harkimon Helsingin uusi jalkapalloareena Oy.

Kun peruspalvelujen leikkaamista perusteltiin valtionosuuksien vähenemisellä, pitää valtionosuuksien kasvun näkyä jo ensi vuoden budjetissa peruspalvelujen leikkaamisen lopettamisena.

Helsinkiä johtavat puolueet voivat korjata myös valtion budjettiesitystä niin, että kuntien valtionosuuksien indeksitarkistuksia ei leikata kuten hallitus taas esittää.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »