Mitkä palkankorotukset?

Valtamedioissa on kerrottu työmarkkinajärjestöjen sopineen 4,3 % palkankorotuksista. Kun asiaa selvittää vähänkään tarkemmin, paljastuu ”4,3 % palkankorotus” monenkertaiseksi huijaukseksi. 

Kyseinen prosentti ei ole ensinnäkään palkkojen korotusprosentti vaan sillä tarkoitetaan sopimuksen kustannusvaikutuksia työnantajille. Tuohon 4,3 prosenttiin sisältyvät myös muut sopimuksesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset. Toiseksi se ei tule kerralla vaan yhteensä vähän yli kahden vuoden aikana, 25 kuukaudessa. Keskitetty sopimus on raamimalli, jonka alla käydään liittokohtaiset neuvottelut ja niissä voidaan sopia myös pienemmistä korotuksista. Liittokohtaisesti on myös erilaisia aikatauluja korotusten voimaantulossa. Jos raamisopimus toteutuu, tulee 150 euron kertaerä 2012 ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä niille, jotka ovat olleet työsuhteessa vähintään 3 kk sitä ennen.

Työnantajat saivat siis läpi EK:n jo aiemmin esittämän matalatasoisen palkkalinjan. Lisäksi he kiristivät hallitukselta lupauksen yritysverotuksen lisäkevennyksistä. Budjettiesityksessä jo luvattu prosenttiyksikön alennus yhteisöveroihin nousee 1,5 prosenttiin. Yhteensä tämä tarkoittaa yli 300 miljoonan verohelpotusta työnantajille. Työnantajat saavat myös eräitä muita verohelpotuksia, kuten energiaveron alennus.

Työntekijäpuolelle sopimus merkitsee reaalipalkkojen alenemista, kun hinnat, asumismenot, kunnallisverot jne nousevat yhteensä enemmän kuin palkat. Sen rinnalla eivät juuri lohduta vuorotteluvapaakorvauksen heikennysesityksen peruminen ja irtisanottavien lomakorvausten jaksotuksen poistamisen myötä tuleva karenssien lyheneminen, vaikka ovatkin monille tärkeitä. Nähtäväksi jää puolestaan se, mitä tarkoittaa ”yksinkertaisemman ja kannustavamman työttömyysturvan” kokonaisuuden valmistelu.

Koko kansantalouden kannalta matalatasoinen palkkaratkaisu on omiaan vain lisää taantuman ja työttömyyden uhkia. Se ei tarjoa mitään ratkaisua finanssikeinottelun synnyttämään kriisiin, jonka helpottamiseksi pitäisi yritysten voittojen kasvattamisen sijasta vahvistaa reaalista taloutta, palkkoja, työllisyyttä, julkisia palveluja ja perusturvaa. Pienten prosenttikorotusten sijaan palkkoihin tarvitaan kunnollisia euromääräisiä palkankorotuksia ja muita ratkaisuja, joilla muutetaan tulonjakoa työn ja pääoman välillä työntekijöiden hyväksi. Se auttaisi myös työllisyyttä sekä sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen rahoitusta.

Kirjoita kommentti