Nokia, NSA ja poliisi

Edvard Snowden paljasti viime kesänä Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaisten saavan puhelinten ja internetin käyttötietoja muun muassa Applelta, Facebookilta, Googlelta ja Microsoftilta. Kysyin silloin tässä blogissa Nokian Microsoft-sopimukseen viitaten ”onko Nokia täysin erillään vai jotenkin – esimerkiksi Microsoftin kautta – mukana USA:n kansallisen turvallisuusviraston tai muiden vastaavien tahojen tietoliikenteen vakoiluohjelmissa” (1.7.2013).

Tänään Helsingin Sanomien kertoo toimittaja Petri Sajarin perusteellisessa artikkelissa Nokian ylimmän johdon tienneen keväästä 2011 saakka, että Lumian käyttöjärjestelmä välittää runsaasti tietoja puhelimen käyttäjästä Microsoftille. Tähän voi vielä lisätä, että 2011 helmikuussa Stephen Elop nimettiin Nokian toimitusjohtajaksi ja huhtikuussa Nokia sopi Microsoftin kanssa Windows Phonen ottamisesta Nokian puhelinten käyttöjärjestelmäksi.

Hätkähdyttävintä Sajarin jutussa ovat tiedot suomalaisviranomaisten roolista. 

Snowden-paljastusten tultua julki Viestintävirasto pyysi Nokialta vakuutusta, että sen laitteiden käyttäjien viestintä, paikkatiedot tai muut yksityiset tiedot eivät paljastu ulkopuolisille ilman käyttäjän suostumusta. Helsingin Sanomien mukaan viraston selvityspyynnössä muistutettiin, että väärien tietojen antaminen on rikos ja että kyse voi olla myös törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämisestä, jos valtiohallintoon hankittujen Nokian laitteiden kautta voidaan paljastaa valtiosalaisuuksia.

Nokia ei tällaista vakuutusta antanut. Sen sijaan, että olisi ilmoittanut mahdollisesta rikoksesta, Viestintävirasto ryhtyi sorvaamaan Nokialle paremmin sopivaa kysymystä. Helsingin Sanomien mukaan Nokia ei kyennyt vastaamaan vesitettyynkään kysymykseen. Sitten viraston ja Nokian tapaamisessa neuvoteltiin siitä, millaisen vakuutuksen Nokia pystyisi antamaan. Viraston kolmannessa selvityspyynnössä vakuutus rajattiin koskemaan vain suomalaisille myytäviä laitteita ja ohjelmistoja. Samalla ulkopuolelle rajattiin yhteistyökumppanit ja alihankkijat. Näin varsinainen asia, eli Microsoftin rooli, sivuutettiin kokonaan.

Lopulta Nokia antoi vastauksen tähän viestintäsalaisuuden valvonnan kannalta mielivaltaisesti rajattuun kysymykseen, että sen ”tiedossa ei ole” tällaisia toiminnallisuuksia tai komponentteja. Nokian johtajien lisäksi myös Viestintävirasto tiesi jo tässä vaiheessa, että vastaus ei ole totta.

Samaan aikaan Nokian johto kävi kulissien takana neuvotteluja puhelinliiketoimintansa myymisestä Microsoftille. Se voi selittää osittain Nokian haluttomuutta vastata, mutta ei tee sen toimintaa yhtään hyväksyttävämmäksi. Vähintään yhtä kyseenalainen on kuitenkin Viestintäviraston rooli: Millä perusteella viestintäsalaisuutta valvova viranomainen luopui valvontavelvollisuudestaan ja sopi ilmeiseen viestintäsalaisuuden rikkomiseen syyllistyneen yhtiön johdon kanssa asian painamisesta villaisella? Eikö oikeuskanslerin ole syytä pyytää tästä selvitys viraston pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkalta?

Helsingin Sanomien selvitellessä asiaa on esille tullut myös toinen, erillinen viranomaisten toimintaan liittyvä ongelma. Lehden tietojen mukaan poliisi on pyytänyt useita kertoja puhelimien sijaintitietoja suoraan Nokian pääkonttorista, ilman lain edellyttämää käräjäoikeuden päätöstä, ja sellaisissakin tapauksissa, joissa mitään rikosta ei ollut tapahtunut. Tätäkään asiaa ei voi ohittaa, vaikka Nokia sen Helsingin Sanomille kiistääkin. Kun asia koskee poliisia ja perustuslaissa taattua puhelin- ja viestintäsalaisuutta, näyttää aihetta tutkinnan käynnistämiseen olevan niin tietosuojavaltuutetulla kuin myös syyttäjäviranomaisilla.

(Kuva: Nokia Lumia)

Kirjoita kommentti