Palveluja heikentävä budjettiesitys

1.11.2017

Helsinki aikoo käyttää ensi vuonna reaalisesti ja asukasta kohti entistä vähemmän rahaa palveluihin, vaikka kaupungilla on käyttämättömiä rahavaroja yli 1 200 miljoonaa euroa ja budjettiesitys vuodelle 2018 on 200 miljoonaa ylijäämäinen.

Kaupunginhallituksen neuvotteluissa pormestarin budjettiesitykseen tehtiin ennätyksellisen pieni menolisäys. Yli 4 300 miljoonan toimintamenoja lisättiin yhteensä vain 12,9 miljoonalla. Lisäykset, joita neuvotteluissa tehtiin lähinnä varhaiskasvatukseen, koulutukseen, sosiaali- ja terveystoimeen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen, rahoitettiin pääosin budjetin sisäisin siirroin.

 

Alibudjetointi jatkuu

Reaalisesti palvelujen määrärahat vähenevät budjettiesityksessä kymmenillä miljoonilla samaan aikaan kun asukasluku ja palvelujen tarpeet kasvavat. Palvelujen määrärahojen ja henkilöstön määrän tietoinen alibudjetoiminen jatkuu, vaikka tulopuolelle jää budjettiesityksessä ja myös lähivuosien taloussuunnitelmassa roimasti ylijäämää.

Positiivista esityksessä on se, että Helsinkiä pitkään vaivanneeseen päiväkotipaikkojen vajaukseen on lopulta tulossa helpotusta ja koulutukseen panostetaan lisää. Lasten vanhempien vaatimukset ja toiminta toivat tulosta. Mutta vaikka määrärahoja lisättiin noin 40 miljoonaa, on oppilasta kohti perusopetuksessa ja lukioissa silti vieläkin aiempaa vähemmän rahaa.

Kovimmin kokoomuksen ajama tiukka menokuri kohtelee sosiaali- ja terveyspalveluja. Neuvotteluissa sote-rahoitusta lisättiin, mutta summa on edelleen noin 12 miljoonaa vähemmän kuin tänä vuonna ennusteen mukaan käytetään. Lisäksi lähiterveysasemien vähentäminen jatkuu perustamalla Kalasataman jälkeen toinen jättikeskus keskustaan. Samaan aikaan kun kaupunki keskittää sote-palveluja, rakentaa yksityinen sote-bisnes entistä tiiviimpää sote-palvelujen verkostoa.

Budjettiesityksen tekstin mukaan uusi keskustakirjasto toteutetaan niin, että lähikirjastojen toiminta ei vaarannu. Tämä ei kuitenkaan näy riittävinä resursseina ja kirjastojen aukioloaikoja aiotaan hieman vähentää.

Tiukka menokuri koskee muitakin palveluja, mutta ei pormestareiden ja kaupunginhallituksen jäsenten palkkioissa, joita on korotettu rajusti.

Työllistämiseen ja henkilöstön palkkauksen parantamiseen budjettiesitys ei tarjoa mitään. Päinvastoin kaupunki aikoo vähentää yli 400 työpaikkaa.  Henkilöstön edustajien budjettivalmistelussa tekemät esitykset palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta sivuutetaan tylysti. Aktiivisen työllistämisen sijasta budjettiesityksessä varaudutaan maksamaan sakkomaksuja eli työmarkkinatuen kuntaosuutta kelalle yhtä paljon kuin tänä vuonna eli noin 65 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan kun monissa muissa kaupungeissa on luovuttu tilaaja-tuottajamallista byrokraattisena, kalliina ja huonosti kunnalliseen toimintaan sopivana, on esittää kaupunginhallitus selvitettäväksi sen laajentamista Helsingissä rakentamispalveluihin, Staran toimintaan.

 

Veroprosentti ja ylijäämät

Vapaavuoren aloitteesta esitetään kuntaveroprosentin alentamista 0,5 prosenttiyksikköä ”kohoavien asumiskustannusten kompensoimiseksi”. Perustelu ontuu pahasti, kun budjetti perustuu samalla kaupungin asuntojen ja tonttien vuokrien korottamiseen sekä asunto-ohjelmaan, joka suosii kalliiden kovan rahan asuntojen rakentamista.

Kun kuntaveroa jokunen vuosi sitten korotettiin, SKP ja Helsinki-listat vastusti tätä vedoten kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämiin ja kuntaveron kohdentumiseen raskaimmin pienituloisiin.

 

Vartiosaari ja keskustatunneli

Kaupunginhallitus sopi budjetin yhteydessä Vartiosaaren kaavoituksen valmistelun keskeyttämisestä tämän valtuustokauden ajaksi”. Vartiosaarta puolustavalle kansalaisliikkeelle uutinen on tervetullut ja antaa lisää aikaa.

Käytännössä kaupunginhallitus yrittää tehdä välttämättömyydestä hyveen. Helsingin yleiskaavasta ja Vartiosaaren osayleiskaavasta hallinto-oikeuteen tehtyjen valitusten takia saaren kaavoitus ja rakentamisen valmistelut ovat joka tapauksessa lähivuodet jäissä.

Kokoomus ja vihreät näyttävät valmistelevan kaupankäyntiä, jota varten budjettiin on kirjattu yhtäältä selvitys keskustatunnelista (”maanalainen kokoojakatu”) ja toisaalta kävelykeskustan laajentaminen.

 

Vaihtoehtobudjetti

Kaupunginhallituksen ryhmien budjettineuvotteluissa Vapaavuori ja kokoomus ovat vieneet, eivätkä muut ole edes pahemmin vikisseet. Voi vain ihmetellä, miten vasemmiston ja vihreiden edustajat tyytyvät toimintamenojen lisäämiseen kaikkiaan vain 12,9 miljoonalla eli palvelujen rahoituksen reaaliseen vähentämiseen, kun budjettiesityksen viivan alla lukee ylijäämää 200 miljoonaa ja kaupungin kassassa on ennätysmäärä rahaa, yli 1 200 miljoonaa?

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on valmistellut vaihtoehtobudjetin, jolla puolet budjettiesityksen uudesta noin 200 miljoonan ylijäämästä ohjattaisiin peruspalveluihin, työllisyyteen, työntekijöiden palkkauksen parantamiseen, tonttivuokrien korotusten pienentämiseen ja joukkoliikenteen lippujen alennuksiin.

 

 

© 2017 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »