Ryhmäpuheenvuoro 2007 budjetin lähetekeskustelussa

1.11.2006

 

Helsingin kaupungin talouden ylijäämä nousee tänä vuonna peräti 348 miljoonaan euroon. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää, että osa ylijäämistä ohjataan palveluihin ja henkilöstön palkkojen korottamiseen.

Sanotaan, että politiikka on kadonnut politiikasta ja sen on korvannut markkinaehtoinen hallinnointi. Kaupunginhallitus ja virkamiesjohto ovat ainakin tehneet talousarvion valmisteluissa omat arvovalintansa. Etusijalle on asetettu liikelaitosten voittojen ja taseiden kasvattaminen, sisäisten vuokrien ja kiinteistöjen arvojen korottaminen, lähipalveluverkostojen karsiminen ja työntekijöiden palkkatason matalana pitäminen.

Valtuustolla on nyt mahdollisuus tehdä toisenlainen valinta, lopettaa jo viidettä vuotta jatkuva palvelujen alibudjetoiminen ja korjata työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Helsingin talous ei ole koskaan ollut niin ylijäämäinen kuin nyt. Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on uusimman ennusteen mukaan peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Vaaleissa annettuja lupauksia julkisista palveluista mitataan nyt siinä, onko valtuusto valmis ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja työntekijöiden palkkoihin.

Budjettiesityksen toimintamenojen mitoituksen keskeisenä lähtökohtana on kustannusten alentaminen lähemmäs viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasoa. Tälle ei ole perusteita. Pääkaupungissa on muuta maata korkeampi kustannustaso ja monelta osin suuremmat palvelujen tarpeet. Väestön ikääntyminen, maahanmuutto, uusien alueiden rakentaminen ja monet muut tekijät tulevat vielä lisäämään palvelujen tarpeita nykyisestä.

Lain mukaan budjettiin tulee kirjata täysimääräisenä kaikki tiedossa olevat menot ja tulot. Kaupunginhallituksen esitys rikkoo tässä suhteessa lakia. Siihen on kirjattu monia menoja tiedossa olevaa pienemmiksi ja jätetty kirjaamatta tiedossa olevia tuloja muun muassa liikelaitoksista.

Sosiaali-, terveys- ja
opetustoimi alibudjetoitu

Budjettilinja on erityisen kova lapsiperheille, työttömille, vanhuksille ja muille sosiaalipalvelujen tarvitsijoille. Sosiaalitoimen määrärahoihin ehdotetaan vain yhden prosentin lisäystä verrattuna tänä vuonna toteutuviin menoihin. Se ei riitä edes palvelujen nykyisen tason turvaamiseen. Lisää resursseja tarvitaan myös uusiin velvoitteisiin, kuten ympärivuorokautisen sosiaalipäivystyksen järjestämiseen.

Sosiaalitoimen strategiaan kirjattu vaikuttavuuden nostaminen palvelujen tärkeimmäksi tulosmittariksi jää tyhjän päälle, kun budjettiraameja hallitsee vaatimus kustannusten alentamisesta lähemmäs viiden seuraavaksi suurimman kaupungin tasoa. Sosiaalitoimen budjettiin tarvitaan tasokorotus, jotta valtuustolta ei tarvitse taas ensi syksynä pyytää ylitysvaltuuksia.

Budjettiesitys jatkaa alibudjetoimista myös terveyspalveluissa. Vaikka HUS:n palveluihin ja hoitotakuun toteuttamiseen esitetään lisää varoja, kasvavat terveydenhuollon määrärahat kokonaisuutena vain noin 1,6 prosenttia tämänvuotisesta. Esimerkiksi hammashoidon hoitotakuun toteuttamiseen ehdotettu 2 miljoonan lisäys ei riitä alkuunkaan korjaamaan tilannetta, jossa lähes 7 000 potilasta on jonottanut hoitoon pääsyä yli lain mukaisen kuuden kuukauden enimmäisajan.

Palvelujen kehittämisen pitäisi perustua palvelujen tarpeiden konkreettiseen arvioon. Tällaisesta tuskin voi vakavissaan puhua, kun määrälliset tavoitteet on mitoitettu budjettiesityksessä miltei kaikkien terveyspalvelujen kohdalla täsmälleen samoiksi vuoteen 2009 asti. On hyvä, että kaupunginhallitus torjui esityksen kahden sairaalaosaston siirtämisestä MedOnelle ja pyrkii eroon HUS:n sakkopäivistä, mutta nyt pitäisi varmistaa myös jatkohoito ja toipilaspaikat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo pitkään korostettu hoito- ja palveluketjujen toimivuutta. Käytännössä kaupungin omat säästötavoitteet ovat sen pahin este. Talousarviossa esitetään esimerkiksi vanhuspalvelujen painopisteeksi edelleen pitkäaikaissairaanhoidon paikkojen vähentäminen. Käytännössä se tarkoittaa, että kotona ja palvelutaloissa asuu entistä huonokuntoisempia ikä-ihmisiä. Samaan aikaan on karsittu kotihoidon palveluja ja kiristetty palvelutalojen henkilöstömitoitukset äärimmilleen.

Esityksen mukaan terveysasemaverkon ”tarkistamista” jatketaan, kuten tämä uuskielinen ilmaus lähipalvelujen heikentämisestä kuuluu. Kaupungin johdossa puhutaan palvelurakenteita koskevien päätösten strategisesta merkityksestä ja valtuuston roolista strategisten linjojen vetäjänä. Miksi valtuuston ei kuitenkaan anneta päättää terveysasemaverkosta, kun sitä aiotaan karsia lopettamalla lähivuosina jopa toista kymmentä terveysasemaa?

Opetusviraston puolella on karsittu varsinaisesta toiminnasta jatkuvasti kohoavien sisäisten vuokrien maksamiseksi. Konsultilla teetetään oppilaita, opettajia ja lasten vanhempien kuulematta suunnitelmia jopa parinkymmenen koulun lopettamisesta, vaikka alueilla on tarpeita lähikoulujen kehittämiseen monitoimikeskuksina.

Samasta asenteesta kertoo kaupunginjohtajan esitykseen sisältynyt kannanotto, että kaupunki ei järjestä lasten aamupäivätoimintaa. Vaikka kaupunginhallitus poisti tämän lauseen, ei se kuitenkaan esittänyt riittäviä määrärahoja aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen. Kirjastojen merkityksestä puhutaan, mutta budjettiesityksen mukaan kirjastokäynnit vähenevät.

Lisää palkkaa ja vakansseja

Kuntien vastuu työllisyyden hoitamisessa ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä on kasvanut. Budjettiesityksen ja raamibudjettikäytännön puitteissa valtuusto ei saa kuitenkaan täsmällisiä tietoja siitä, miten vakanssien määrä kaupungin toiminnan eri aloilla kehittyy. Budjettiesityksen markkinaehtoista ja epäsosiaalista linjaa kuvastaa se, että työllistämiseen ei esitetä lisää resursseja, vaikka työttömiä on virallisten tilastojenkin mukaan Helsingissä 25 000 ja kaupunki tekee ennätyksellisen suurta ylijäämää.

Tiettävästi ensi kertaa kaupungin historiassa kaikki henkilöstöryhmät järjestivät äskettäin yhteisen mielenosoituksen palkkojen korottamiseksi ja palvelujen laadun turvaamiseksi. Ei ole ihme, että moniin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä, kun Helsinki maksaa pienempää palkkaa kuin muut. Palkkojen kehitys on jäänyt tällä vuosikymmenellä jälkeen paitsi yksityisestä myös naapurikuntien ja kunta-alan yleisestä kehityksestä, vaikka elinkustannukset ovat muuta maata korkeammat.

Espoo on ottanut käyttöön yhden prosentin lisäyksen tulopoliittisen sopimuksen mukaisten korotusten päälle turvatakseen henkilöstön saatavuutta. Sen sijaan Helsingin johtajat näyttävät ajattelevan, että palkankorotuksilla on merkitystä johtajien rekrytoinnissa, mutta ei osaavien työntekijöiden saamisessa.

Työntekijöitä edustavat ammattijärjestöt ovat toistaneet budjettiesityksen julkistamisen jälkeen vaatimuksensa siitä, että esitykseen lisätään erillinen määräraha työntekijöiden palkkojen korottamiseen.

Se, että oikeisto ajaa myös kuntasektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton palkkalinjaa, ei ole yllättävää. Mutta miksi SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät olivat kaupunginhallituksessa mukana torjumassa henkilöstön esitykset? Työntekijöiden saatavuus ja palvelujen laatu edellyttävät palkkojen korottamista. Helsingin talouden ylijäämäisyys osoittaa, että siihen on varaa. Tässä on kyse myös palkkatasa-arvosta näillä pääosin naisvaltaisilla aloilla.

Sisäisiä vuokria alennettava

Kiinteistövirastolle ja Tilakeskukselle kerätään budjettiesityksen mukaan ensi vuonna ns. sisäisillä vuokrilla 242 miljoonaa euroa. Tämä on seurausta yksityisestä liike-elämästä omaksutuista toimintamalleista, joiden mukaan kunnan omien palvelujen järjestämiseen tarvittavien kiinteistöistä pitäisi saada samaan tapaan tuottoa, kuin yksityisillä kiinteistömarkkinoilla ja että näin voitaisiin ohjata tilojen käyttöä tehokkaasti. Käytännössä sisäisille vuokrille asetetut tuottovaatimukset ovat johtaneet siihen, että eri hallintokunnat käyttävät palvelujen kehittämisen sijasta entistä enemmän rahaa seiniin. Toisaalta kiinteistöviraston käsiin jää tyhjiä tiloja, joille ei ole usein mitään markkinoita.

Tässä ei ole mitään järkeä — ellei sitten tarkoituksena ole saada kunnan omat palvelut näyttämään kilpailuttamisessa kalliimmalta tai kasvattaa kiinteistöomaisuuden arvoja ennen niiden myymistä sijoittajille. Markkinaehtoinen linja korottaa myös asukkaiden vuokria kaupungin kiinteistöissä.

HKL:n lippujen hintoja ei pidä nostaa

Budjetin sitovien tavoitteiden joukkoon on otettu ryhmämme esittämä joukkoliikenteen osuuden lisääminen myös poikittaisessa liikenteessä, vaikka tavoitetaso jääkin vielä vaatimattomaksi. Joukkoliikenteen edistämisen kanssa on kuitenkin ristiriidassa HKL:n lippujen hintojen korottaminen ja aikomus käyttää noin 300 miljoonaa keskustatunneliin, joka lisää yksityisautoilua.

Helsingin Energia tekee ennätystulosta

Kaupungin käyttötalous on saatu budjettiesityksessä näyttämään todellista kireämmältä sillä, että tulopuolelle ei ole kirjattu mahdollisuutta siirtää Helsingin Energian liikevoitosta muiden palvelujen rahoittamiseen varoja esimerkiksi samassa suhteessa kuin tänä vuonna. Jos tällainen siirto kirjattaisiin, olisi muihin palveluihin käytettävissä reilusti yli 100 miljoonaa euroa enemmän.

On sanottu, että tällaista kirjausta ei voi tehdä ennen Energian tilinpäätöstä. Tässä tapauksessa on kuitenkin jo nyt tiedossa, että energialaitos tekee ennätystulosta. Meille jaetun arvion mukaan tulos on vielä varausten jälkeenkin 340 miljoonaa ylijäämäinen. On myös sanottu, että palvelujen rahoitus ei saa nojata liikelaitosten tuottoihin. Kunnallisen liikelaitoksen tarkoituksena ei ole kuitenkaan kaupallisen voiton tavoittelu. Kuntalain mukaista onkin nimenomaan käyttää sen oman toiminnan ja investointien jälkeen yli jäävät varat kunnan peruspalvelujen rahoittamiseen, tai sitten kuluttajahintojen alentamiseen.

Helsingin Energian voittovarojen ohella peruspalveluihin pitäisi ohjata lisää rahaa luopumalla esitetystä 22 miljoonan investoinnista ydinvoimalan rakentamiseen.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Budjettiesityksen perustaksi on otettu pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan strategiat. Niiden puitteissa valmistellaan 14 työryhmässä esityksiä. Valtuustolla ei ole ollut mahdollisuutta käydä niistä keskustelua. SKP:n ja asukaslistan ryhmä ehdottaa, että pääkaupunkiseudun yhteistyöstä järjestetään valtuustossa lähetekeskustelu ennen kuin neuvottelukunta alkaa tehdä em. hankkeista ratkaisuja. Se voisi olla samalla lähetekeskustelu uuden puitelain pääkaupunkiseudun kunnilta edellyttämän suunnitelman valmisteluun.

Vastaesitykset ja niiden rahoitus

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää talousarvioon ja –suunnitelmaan seuraavat vastaesitykset, joihin sisältyvät myös ehdotukset määrärahalisäysten rahoittamisesta:
— Vakanssien lisäämiseen, työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ja työllistämiseen 30 miljoonaa euroa
— Helsingin Energian ylijäämästä tehdään siirto, joka vastaa edellisen vuoden tasoa suhteessa HelEnergian ylijäämään
— Luovutaan Mankala Oy:n osakepääoman korottamisesta ydinvoimalahankkeeseen
— Toteutetaan vesi- ja viemäriverkoston saneeraus osin lainanotolla ja kaupungin omana toimintana vesi- ja jätevesimaksujen korotusten hillitsemiseksi
— Hylätään esitys Vuosaaren sataman toimintojen ulkoistamisesta
— Alennetaan kaupungin omien peruspalvelujen ns. sisäisiä vuokria 30 miljoonalla eurolla
— Lisätään opetusvirastolle 5,8 miljoonaa mm. lähikouluverkon ja opetuksen resurssien turvaamiseksi
— Lisätään Suomenkieliselle työväenopistolle 400 000 euroa maahanmuuttajien kieliopintoihin ja opiston tuntimäärätavoitteiden toteuttamiseen
— Lisätään 1 miljoona euroa kirjastojen aukioloaikojen ja aineistohankintojen lisäämiseksi
— Lisätään 1,4 miljoonaa erityisnuorisotyöhön ja ennaltaehkäisevään päihdetyöhön, varhaisen tukeen ja muuhun nuorisotyöhön
— Lisätään 2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen lippujen hintojen korotuksesta luopumiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen
— Lisätään sosiaalitoimeen 23,6 miljoonaa euroa mm. lasten päivähoitoon, varhaiseen tukeen ja puuttumiseen, ehkäisevään toimeentulotukeen, vaikeavammaisten oikeuksiin, sosiaaliseen kuntoutukseen, vanhainkotipalveluihin, palveluasumiseen, sosiaalityöhön ja hoivatakuuseen sekä asukastaloverkoston tukemiseen
— Lisätään terveystoimeen 15 miljoonaa euroa mm. hoitotakuun toteutumisen ja lähiterveysasemaverkon turvaamiseen sekä sairaansijojen lisäämiseen.

Lisäksi SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää ponnet:
— Lähiörahaston varojen suuntaaminen lähiöiden palveluihin ja työllisyyden edistämiseen
— Raidejokerin suunnittelun nopeuttaminen
— Pääkaupunkiseudun yhteishankkeiden ja yhteisen suunnitelman tuomisesta ennalta valtuuston keskusteluun
— Työttömien atk-koulutuksen, siihen liittyvien vertais- ja erityispalvelujen sekä niiden tarvitsemien tilojen tukeminen.
— Valtuusto edellyttää, että vanhuspalveluohjelman tavoitteiden edistämiseksi sosiaalivirastoon perustetaan vanhusasiamiehen vakanssi.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »