Ryhmäpuheenvuoro Helsingin arviokertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2012

Helsingin ylijäämistä ohjattava lisää rahaa palveluihin ja työllisyyteen

– 19.6.2013 ryhmäpuheenvuoro Helsingin tarkastuskertomuksesta ja tilinpäätöksestä 2012

Ovatko asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä, kun kaupungin konsernitulos on 154 miljoonaa ylijäämäinen ja rahaa makaa pankkitileillä 900 miljoonaa euroa, mutta peruspalveluissa on huutava pula rahasta? – Eivät ole. Tässä kaupungissa julkisten menojen leikkaamisen, kilpailuttamisen ja yksityisten palvelujen laajentamisen tavoitteet sivuuttavat yhä useammin asukkaiden tarpeet ja perusoikeudet.

Samaan aikaan kun peruspalveluja vaaditaan karsimaan vähästäkin, on kaupungin tulos sata miljoonaa euroa budjetoitua parempi. Kaupungin vakavaraisuutta kuvaava omarahoitusaste on selvästi kuntien tavoitetasoa korkeampi, jo yli 76 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että Kataisen kuuden puolueen hallitus on leikannut Helsingiltäkin valtionosuuksia ja yhteisöverotuottoja noin 60 miljoonalla eurolla.

Alibudjetointi tulee kalliiksi

Palvelujen määrärahojen systemaattisesta alibudjetoimisesta kertoo se, että ylitysoikeuksia jouduttiin viime vuonna hyväksymään jälkikäteen lähes 110 miljoonaa euroa. Kun Helsingin asukasmäärä kasvoi 8 600, on palveluihin asukasta kohti entistä vähemmän rahaa.

Alibudjetointi on pääsyy siihen, että valtuuston asettamat tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisesta eivät ole toteutuneet. Erityisen räikeästi tämä näkyy vanhuspalveluissa. Niitä koskevista tavoitteista on suurin osa jäänyt toteutumatta.

Laitospaikkojen vähentäminen ja jatkohoitopaikkojen vähyys on johtanut menojen kasvuun, kun esimerkiksi HUS:sta siirtyvien potilaiden siirtoviive- ja jonotusajat ovat pidentyneet. Samalla tavalla on ”säästetty” väärässä paikassa, kun vanhusten palvelutarpeen arviota ei ole tehty ajoissa ja tarpeeksi perusteellisesti. Palvelutarpeiden varhaisemmasta ja laajemmasta arviosta olisi hyötyä sekä vanhukselle itselleen, hänen perheelleen että kaupungille.

Kun kaupunki tekee jatkuvasti ylijäämää, mitä muuta kuin tietoista lakisääteisten velvoitteiden laiminlyömistä on se, että päiväkodeissa on satojen paikkojen vajaus, koululaisten iltapäivätoimintaa ei ole järjestetty tarpeen mukaan, toimeentulotuen määrärahat eivät riitä tai että lastensuojelun työntekijöillä on kohtuuttoman suuri asiakasmäärä etenkin itäisillä ja koillisilla alueilla?

Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevien budjetin sitovien tavoitteiden laiminlyömisen tekee erityisen törkeäksi se, että valtuusto osoitti tähän tarkoitukseen 10 miljoonan euron erillismäärärahan, jonka käyttöönottoa kaupungin virkamiesjohto on kuitenkin viivyttänyt. Samaan tapaan virkamiesjohto näyttää haudanneen valtuuston enemmistön kannattaman aloitteen ns. aktiivipassista, joka antaisi vähävaraisille alennuksia muun muassa joukkoliikenteessä, liikunta- ja kulttuuripalveluissa.

Asukkaita kuultava palveluverkoista

Palvelujen jatkuva alibudjetoiminen on osa laajempaa ongelmaa. Asukkaiden palvelutarpeiden ja mielipiteiden sijasta ratkaisuja ohjaavat liian usein erilaiset liikemaailmasta ja markkinakonsulteilta lainatut toimintamallit. Tästä viimeisimpänä esimerkkinä oli terveysasemien rajua vähentämistä koskeva esitys, jonka asukkaiden vastustus ja sote-lautakunnalle valmisteltu esitys näyttävät onneksi torjuvan.

Palveluverkkoja koskevien ratkaisuihin pitäisikin saada asukkaiden osallistumis- ja kuulemismenettely, samaan tapaan kuin asemakaavojen valmistelussa, tai vielä laajemmin osallistuvassa budjetoinnissa.

Helsinki työllistämään

Tilinpäätöksen dramaattisimpia lukuja on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu 18 prosentilla viime vuoden aikana. Myös nuorten ja yleinen työttömyys lisääntyy. Toisaalta tilinpäätös kertoo, että kymmenesosa palkkatuetun työllistämisen määrärahoista jätettiin käyttämättä. Nuorten yhteiskuntatakuu on jäämässä lähinnä kurssittamiseen ja palkattoman työn teettämiseen, kun sen enempää yksityinen sektori kuin kaupunki eivät luo uusia työpaikkoja.

Kaupungilla olisi kuitenkin monia keinoja, joilla se voi ja joilla kannattaa perustaa uusia työpaikkoja. Esimerkiksi palkkaamalla lisää työntekijöitä peruspalveluihin, kehittämällä omia tietotekniikan ohjelmasovelluksia, perustamalla kaupungille rakennusliike, laajentamalla joukkoliikennettä ja siirtymällä uusiutuvaan energiaan. Kun talouslama painaa päälle, työttömyys lisääntyy ja hallitus ajaa alas työttömien yhdistysten rahoitusta, voi kaupunki olla aktiivisesti tukemassa myös työttömien omaa toimintaa ja vertaistukea.

Metrosotkut selvitettävä

Joukkoliikenteen osalta SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä haluaa kiinnittää huomiota tässä yhteydessä metron automatisointia koskeviin sotkuihin. Tarkastuslautakunta toteaa automatisoinnin ”kustannusten hallinnan osoittautuneen vaikeaksi”. Vahvempaakin kieltä voi käyttää, kun kustannukset ovat nousseet yli kaksinkertaisiksi alun perin ilmoitetusta, oikeusriidat voivat nostaa niitä vielä lisää eikä koko hankkeen valmistumisesta ole varmuutta. Metrosotkuihin on liittynyt myös outoa asiakirjojen salailua, jonka ei vastaa hallinnon avoimuuden periaatteita. Tarkastuslautakunnan mukaan kaupunginhallituksen olisi pitänyt puuttua metrohankintojen ongelmiin jo aikaisemmin. Tähän voi lisätä, että asia pitäisi selvittää perin pohjin myös valtuustolle.

Joukkoliikenteen ongelmiin on syytä valtuustossa palata muutenkin. Esimerkiksi budjetin sitoviin tavoitteisiin kuuluva joukkoliikenteen osuuden lisääminen poikittaisessa liikenteessä ei ole toteutunut ja Helsinki rikkoo EU:n ilmanlaadulle asettamia raja-arvoja. Joukkoliikenteen osuuden lisäämiseksi tarvitaan Raide-Jokerin kaltaisten hankkeiden lisäksi toimia lippujen hintojen alentamiseksi. On sekä tasavertaisten liikkumismahdollisuuksien että ympäristön kannalta väärin, että yksityisautoilua suosiviin tunneli- ja siltahankkeisiin aiotaan käyttää satoja miljoonia, mutta joukkoliikenteessä nostetaan lippujen hintoja ja karsitaan vaihdottomia yhteyksiä.

Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Kataisen hallituksen kiirehtimä kuntien liikelaitosten pakkoyhtiöittäminen leikkaa toteutuessaan osan muun muassa Helsingin Energian ja Sataman ylijäämistä valtiolle. Vähintä mitä täällä istuvat ministerit ja hallituspuolueiden edustajat voivat tehdä, on ottaa aikalisä ns. kilpailuneutraliteettia koskevan lakihankkeen kanssa. Jos yhtiöittämiseen joudutaan, on siirtymäajan oltava esitettyä pidempi ja Helsingin valtuustonkin on harkittava erilaisia vaihtoehtoja liikelaitosten toimintojen yleiselle yhtiöittämiselle.

Kaupunginhallitus esittää Helsingin Energian voittovaroista siirrettäväksi 150 miljoonaa euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan. On selvää, että tämän vuoden budjetin määrärahat eivät kerta kaikkiaan riitä peruspalvelujen turvaamiseen, esimerkiksi heinäkuun alussa voimaan tulevan vanhuspalvelulain toteuttamiseen. Siksi esitän seuraavan ponnen: Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet ohjata ylijäämästä lisärahoitusta peruspalveluihin ja työllistämiseen.

(Hakasen esittämä pontta kannatti Anna Vuorjoki. Sitä kannatti 17 valtuutettua, eli valtuuston enemmistö torjui ponnen.)