Helsingin Sanomien uutisen mukaan tekoäly-yritys NestAI:n on tulossa Lapinlahden sairaala-alueelle päävuokralaiseksi (HS 13.11.). NestAI on miljonääri Peter Sarlinin perustama yritys, joka tuottaa tekoälyn sotilaallisia sovelluksia taistelukentille.

Uutinen on monella tavalla erikoinen. Lapinlahden entisen psykiatrian sairaalan kiinteistöt omistava Helsingin kaupunki ei ole päättänyt vuokrata tai myydä rakennuksia. Pormestarin ja kansliapäällikön valmistelemaan tarveselvitys, jossa esitettiin 85 % Lapinlahden entisen sairaalarakennuksesta vuokrattavaksi jonkin yhtiön pääkonttoriksi ja kahden pienemmän rakennuksen myymistä alueelta samalle yhtiölle ei saanut kaupunginhallituksen aamukoulussa laajempaa kannatusta eikä edennyt päätöksentekoon.

Tilojen vuokraamista perusteltiin uutisessa sillä, että näin saadaan maksaja Lapinlahden rakennusten kunnostamiselle. Ikään kuin viime vuonnakin yli 380 miljoonaa ylijäämää tehnyt ja lähes miljardin euron investoinnit tehneen kaupungin olisi pakko siirtää rakennukset yksityiseen käyttöön kunnostuksen rahoittamiseksi. Kaupungilla on rahaa ja velvollisuuskin pitää kunnossa nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaina suojellut rakennukset.

*****

Kyse on ennen muuta siitä, halutaanko Lapinlahti säilyttää kaikille avoimena julkisena tilana, jossa voidaan jatkaa mielenterveystyön perinteitä ja kehittää elävää kaupunkikulttuuria. Vai muutetaanko se jonkun yhtiön pääkonttoriksi, asukkailta lähes kokonaan suljetuksi yksityiseksi tilaksi?

Sarlinin NestAI on sotilaallisia tekoälysovelluksia kehittävä yhtiö, joka ei toimi avoimin ovin eikä luonteensa vuoksi sovi kulttuuri- ja virkistysalueelle. HS:n uutisessa mainitaankin lyhyesti myös toinen Sarlinin yritysryppään yhtiö, PostScriptum. Se on Sarlinin perustama sijoitusyhtiö. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella se on enemmistöomistaja NesAIssä ja tekoälyn käyttöönottoon erikoistuneessa suomalaisessa Brilliant-yhtiössä. Lisäksi sillä on sijoituksia useisiin tekoäly- ja kvanttiteknologiayhtiöihin, kuten tutkasatelliittiyhtiö ICEYE ja kvanttiteknologiaa kehittävään SemiQuon. Sarlinilla on myös satelliittiteknologiayhtiö ReOrbitin kanssa yhteinen eurooppalaisen puolustusinfrastruktuurin kehittämishanke.

Jos pitää valita, kehitetäänkö Lapinlahtea aseteollisuuteen panostava sijoitusyhtiön vai mielenterveystyön ja elävän kaupunkikulttuurin keskuksena, valintani on ilman muuta kaikille avoin elävä kaupunkikulttuuri ja Lapinlahden mielenterveystyön perinteisen jatkaminen nykyiseen tapaan matalalla kynnyksellä ja kuntouttavalla työtoiminnalla.

Sarlinin yrityksillä on varaa hankkia pääkonttori muualta ja Helsingissä on siihen paljon tyhjiä toimistotiloja ja vapaita tontteja. Ihmettelen, jos perustamansa SeloAI-tekoäly-yhtiön myymisellä (614 miljoonan euron hintaan) rikastunut ja eurooppalaisen tekoäly-ekosysteemin kehittäjänä profiloitunut Sarlin haluaa pilata oman ja yritysryppäänsä maineen ajamalla Lapinlahdesta pois siellä nyt toimivat noin 200 mikroyrittäjää, ammatinharjoittajaa, taiteilijaa ja kansalaisjärjestöä ja sulkemalla helsinkiläisille tärkeiden kulttuuri- ja virkistystilojen ovet.

*****

Minusta Lapinlahti kuuluu kaikille, ei vain jonkun yhtiön pääkonttoriksi.

Vuonna 2024 julkaistu arkkitehtitoimisto Livadyn ja Lapinlahti-säätiön lukuisten asiantuntijoiden, Mieli ry:n ja muiden Lapinlahden toimijoiden kanssa valmistama Lapinlahti 360 -suunnitelma tarjoaa ehkä vähän päivitettynä valmiin pohjan kunnostaa Lapinlahden tilat vanhaa säilyttäen. Se sisältää myös konkreettisen kustannusarvion ja laskelman siitä, miten noin 25 miljoonan euron peruskorjaus voidaan rahoittaa. Se muuten osoittaa, että nykyisenkaltaiseen toimintaan Lapinlahti voidaan kunnostaa paljon halvemmalla kuin yhtiön pääkonttoriksi, jossa kustannusarvio on 48 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupungilla on tietysti elinkeinopoliittisia tavoitteita. Mutta ne eivät saa syrjäyttää kaupungin velvollisuuksia edistää asukkaiden hyvinvointia, mielenterveyttä, kulttuuria, kansalaistoimintaa, osallistumista ja ympäristöarvoja. Eikä kaikkea voi mitata vain rahassa.

Nyt on menossa vasta se vaihe, jossa päätetään tarveselvityksestä. Sen jälkeen ovat edessä hankesuunnitelman tekeminen ja lopulta kaupunginvaltuuston päätökset hankkeesta ja sen mahdollisesti edellyttämästä asemakaavan muuttamisesta. Alusta alkaen on kyse tärkeistä valinnoista. Kehitetäänkö Lapinlahtea kaikille vai jollekin yhtiölle?

 

(Artikkelinn kuva: Taistelu Lapinlahdesta -dokumenttielokuvan mainosjuliste)