Sote-yksityistämislaki hylättävä

16.3.2018

Eduskunta aloitti keskiviikkona sote-uudistuksessa kovinta kritiikkiä herättäneen ns. valinnanvapausesityksen käsittelyn. Hallitus pyrkii saamaan koko sote- ja maakuntalakipaketin päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Maakuntavaalit aiotaan pitää jo lokakuussa.

Hallituksen oli pakko muuttaa valinnanvapausesitystä, kun perustuslakivaliokunta kaatoi sen viime kesänä. Esityksestä jätettiin pois maakunnan palvelujen yhtiöittämispakko, asiakassetelipakko erikoissairaanhoidossa ja sosiaalihuollon viranomaispäätösten ulkoistaminen yrityksiin.

 

Miljardien siirto markkinoille

Hallitus ajaa kuitenkin yhä julkisten palvelujen markkinoistamista ja siirtämistä suurelta osin yksityisten yritysten bisnekseksi. Etenkin perusterveydenhuoltoon ja vanhuspalveluihin luodaan markkinoita, joilla yhtiöille siirretään miljardeja julkisten palvelujen jo nyt riittämättömästä rahoituksesta.

Eriarvoisuuden vähentämisen sijasta hallituksen markkinamalli ja siihen liittyvä miljardien säästötavoite lisäävät eriarvoisuutta keskittämällä palveluja ja korottamalla asiakasmaksuja. Yhtenäisten palveluketjujen sijasta palvelut pirstoutuvat lisää, kun tilaaja ja tuottaja eriytetään, perus- ja erikoistason yhteistyö vaikeutuu, kilpailutus ja asiakassetelit pilkkovat palveluja. Sosiaalipalvelut ja ehkäisevä työ ovat lapsipuolen asemassa.

Kuntien sote-työntekijät esitys ajaa jatkuvien kilpailutusten oravanpyörään. Tuhansia julkisia työpaikkoja uhkaa lopettaminen.

Mistään itsehallinnosta ei voi puhua, kun maakunnat alistetaan valtiovarainministeriön tiukkaan ohjaukseen ja menoja leikkaaviin budjettiraameihin.

 

Pakko heikentää?

Kun esityksen ongelmia on vaikea kiistää, on hallitus alkanut vedota ”pakkoon” viedä pitkään valmisteltu uudistus edes johonkin päätökseen. Se heikentäisi kuitenkin palveluja ja muuttaisi palvelurakenteita tavalla, jonka korjaaminen myöhemmin on vaikeaa ja kallista. Markkinoistaminen voi johtaa siihen, että EU:n kilpailulakien nojalla maakuntienkin palvelut pitää yhtiöittää tai maksaa sopimusten purkamisesta jättikorvauksia yksityisille firmoille.

Eduskunnassa oppositio arvosteli esitystä, mutta veti osin eri suuntiin. Osa tuki ns. valinnanvapautta, vain hitaammin. Osa vastusti maakuntia, osa halusi vielä isompia maakuntia ja joku kuntayhtymiä. Opposition uskottavuutta heikentää sekin, että se on mukana Helsingissä karsimassa lähiterveysasemia ja käynnistämässä maan laajinta valinnanvapauskokeilua.

Seuraavaksi esitys menee valiokuntiin. Erityisesti perustuslakivaliokunta joutuu arvioimaan sitä yhdenvertaisuuden, EU:n kilpailulainsäädännön sekä kuntien ja maakuntien itsehallinnon kannalta.

 

Vaihtoehto

SKP vaatii hallituksen markkinamallin hylkäämistä ja uudistuksen uutta valmistelua. SKP:n esittämässä vaihtoehdossa perustason palvelut säilyvät kunnissa ja pääosin kuntien tuottamina. Samalla vahvistetaan niiden resursseja, kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteyttä ennen muuta perustasolla ja puretaan eriarvoistava monikanavarahoitus. Erikoistason palvelut hoitaisi maakunta, jonka rahoitus tulisi valtiolta tai progressiivisella maakuntaverolla. SKP haluaa lisäksi alentaa asiakasmaksuja ja omavastuuosuuksia, jotka ovat Suomessa poikkeuksellisen korkeita.

(Artikkeli Tiedonantaja 16.3.2018. Kuva valtioneuvoston julkaisema sote-kaavio.)

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »