Vaalien alla puolueilla on taipumus siirtyä puheissaan lähemmäs äänestäjiä. Vaalien jälkeen on usein toisin. Vaalilupauksia kannattaakin arvioida ennen muuta tekojen valossa. Tässä viisi kysymystä Helsingin kuntavaalin aattona.

 

Mihin katosi 500 miljoonaa euroa?

Helsingin kaupunki teki koronavuonna 2020 ylijäämää 499 miljoonaa ja koko kaupunkikonsernin yhteensä 569 miljoonaa. Mihin nämä sadat miljoonat katosivat?

Kun luvut tulivat julki, niitä ihmeteltiin, mutta sen jälkeen Helsingin valtapuolueet eivät ole halunneet ylijäämistä keskustella. Vielä kummallisempaa on se, että johtavien poliitikkojen mukaan rahoja ei ole edes olemassa.

Pormestari Jan Vapaavuoren mukaan mitään ”rahaa ei ole laitettu sukanvarteen”, mitään ylimääräistä ei ole. Apulaispormestari Anni Sinnemäki puolestaan twiittasi, että ”joka penni on käytetty investointeihin”.

Tilinpäätöksen mukaan kaupungin rahavarat 31.12.2020 olivat kuitenkin 1 320 miljoonaa ja koko kaupunkikonsernin yhteenlasketut rahavarat yli 1 628 miljoonaa euroa. Ne ovat viime vuosilta ylijääneitä rahoja, jotka makaavat pankkitileillä.

Miksi pormestarit puhuvat muunneltua totuutta ja miksi media siunaa sen vaikenemalla? Miksi ylijäämistä ei keskustella, vaikka ne osoittavat Helsingin valtuustolla olevan poikkeuksellisen suuret mahdollisuudet tehdä poliittisia valintoja ja parantaa helsinkiläisten hyvinvointia?

 

Lähipalvelut vaalilupauksissa – entä teoissa?

Useimmat puolueet esiintyvät vaaleissa lähiterveysasemien, lähikoulujen ja muiden lähipalvelujen puolustajina. Vaalipuheiden perusteella voisi optimistisesti ajatella, että Helsingissä ei enää lopeteta lähiterveysasemia eikä keskitetä palveluja jättikeskuksiin.

Käytännössä kaupunginvaltuusto ja lautakunnat ovat kuitenkin jatkaneet palvelujen keskittämistä. Parhaillaan puuhataan Kamppiin uutta jättikeskusta, jonka valmistuessa lopetetaan lisää lähiterveysasemia.

Jos nykyiset valtuustopuolueet kannattavat lähiterveysasemia, miksi ne eivät selvästi irtisanoudu ja hylkää sote-toimialan suunnitelmaa, jonka mukaan yli puolet lähiterveysasemista lopetetaan ja pääosa palveluista keskitetään noin kuuteen jättikeskukseen?

Viheralueet ja kulttuuriympäristöt

Vaalipuheiden perusteella voisi ihmetellä, miksi viheralueiden, lähiluonnon ja kulttuuriympäristöjen säilyttäminen on noussut näissä vaaleissa entistä isommaksi kysymykseksi. Helsinkiläisten huoli näistä alueista ei ole kuitenkaan noussut aiheetta. Kallahden metsät, Riistavuoren metsä, Eteläsatama, Elielinaukio ja Stansvikinkallio ovat esimerkkejä siitä, miten rakentaminen viheralueille ja kulttuuriympäristöihin jatkuu. Pormestari yrittää estää kansallisen kaupunkipuiston perustamisen ja kaupunkiympäristölautakunnassa punavihreä enemmistö on sopinut sen typistämisestä tiedoksi, vain Keskuspuiston ja Haltialan pohjalle

Jos vaalipuheet on tarkoitettu tosissaan otettavaksi, sen pitäisi näkyä laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisena sekä viheralueille ja kulttuuriympäristöihin rakentamisen lopettamisena.

 

Yli 50 000 työtöntä, missä työpaikat?

Työttömiä työnhakijoita on Helsingissä noin kaksi kertaa enemmän kuin 90-luvun laman aikaan. Tämä ei ole juurikaan näkynyt vaalikeskusteluissa, ja vielä vähemmän kaupungin tekoina työpaikkojen lisäämiseksi.

TE-palvelut siirtyivät maaliskuussa kaupungin tehtäväksi. Mutta missä on Helsingin työllisyysohjelma? Kaupungin lähes kaikilla aloilla tarvitaan lisää työntekijöitä, ja kaupungilla on rahaa. Missä ovat muiden puolueiden ja ehdokaslistojen työllisyysaloitteet?

 

Vaihtoehto pormestarivallalle

Niin asukkaat, tutkijat kuin kaupungin tarkastuslautakunta ovat esittäneet kovaa kritiikkiä vallankäytön keskittymiseen entä pienempään piiriin, erityisesti pormestarille. Vaihtoehtoja pormestari- ja toimialamallille ei ole kuitenkaan muilta kuin Asukkaiden Helsinki -listalta kuultu.

Ääni Asukkaiden Helsinki -listalle on selkeä vaihtoehto ja muutoksen vaatimus. Se on kannanotto lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta. Samalla Asukkaiden Helsinki-yhteislista on kutsu toimintaan, jolla voimme yhdessä vaikuttaa myös vaalien välillä.