Erilaisia sote-todellisuuksia

16.5.2018

Vaihtoehtoisia sote-todellisuuksia: Eilen illalla pääkaupunkiseudun kuntien valtuustot vaativat hallituksen sote-esityksen hylkäämistä. Tänään virkamiehet selostivat Kinaporissa ikääntyneiden ihmisten terveyden ja hyvnvoinnin edistämistä koskevassa tilaisuudessa Helsingin valmistautumista siihen, jos sote-uudistus toteutuu.

Uudenmaan maakunnan muutosjohtaja Markus Sovala puheli niitä näitä, mutta ei kertonut maakunnan suunnitelmista mitään konkreettista. Paitsi sen, että nyt käytössä olevaa 2 500 (!) erilaista tietojärjestelmää ja ohjelmasovellusta ei kyetä integroimaan hallituksen esittämässä aikataulussa. – Ja kuin vakuutuksena tästä Helsingin kaupungin tietojärjestelmät mm. sote-palveluissa olivat juuri kaatuneet.

STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen puhui yhteistyön tärkeydestä – ja esitteli markkinamallia, joka pirstoo ja vaikeuttaa yhteistyötä. Itse mallin valuvikojen tunustamisen sijaan ministeriössä oli kehitelty taas uuskieltä. Maakunnan, liikelaitosten, yritysten, kuntien, järjestöjen jne väliset rajapinnat ovat nyt nimeltään ”yhdyspintoja”.

Helsingin sote-toimialajohtaja Juha Jolkkonen kulki valtuuston strategian mukaisesti kaksilla raiteilla: Hän totesi pääkaupunkiseudun kuntien esittämän hallituksen sote-mallin arvostelun perustelluksi – ja toisaalta esitteli Suomen laajimman valinnanvapauskokeilun valmistelua ja muita toimia, joilla Helsinki varautuu sote-uudistuksen toteutumisen mahdollisuuteen.

Kysymyksiini Helsingin soten ylläpitämien Kinaporin kaltaisten palvelukeskusten (10-14) ja asukastalojen (9-10) tulevaisuudesta saatiin kuitenkin aika selvät vastaukset. Ne eivät ole lakisääteisiä palveluja ja kun maakunnan budjettiraami on muutenkin ahdas, ne jäänevät kaupungin vastuulle.

Esitin, että jos sote toteutuu, tarvitaan Helsingissä yksikkö, jolla on tarvittavia sote-osaamisen ammattilaisia ja resursseja ylläpitää ja tukea palvelukeskusten ja asukastalojen toimintaa. Toimialajohtajan mukaan tähän palataan, kun sote-uudistuksen ratkaisut ovat selvillä. Hän korosti selkeää työnjakoa maakunnan ja kunnan välillä, mutta yhtyi siihen, että pelkkä ohjausryhmä ei silloin riitä vaan tarvitaan myös johonkin kaupungin hallinnossa yksikkö, jolla on tarvittavia henkilö- ja muita resursseja. Tähän liittyvät myös yhdyskuntatyön, työllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan ja kotouttamisen haasteet.

Selkeintä olisi tietysti se, että hallituksen esittämä sote-markkinamalli hylätään eduskunnassa ja että lähellä järjestettävät soten peruspalvelut kuuluisivat jatkossakin kuntien toimialaan. Tässä ei ole kyse vain Helsingistä tai pääkaupunkiseudusta. Lähipalvelujen ja lähidemokratian merkitys koskee koko maata. Siksi muuallakin Suomen kunnissa kannattaa nousta kapinaan Sipilän hallituksen sote-markkinamallia vastaan.

© 2018 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »