Muistokirjoitus, Helsingin Sanomat 10.7.2025

Kirjailija Hannu Vuorio kuoli kotonaan Helsingin Koskelassa 21. toukokuuta pitkään sairastettuaan. Hän oli kuollessaan 84-vuotias.

Hannu oli Kallion työläiskodin poika, joka kirjoitti runoja ja luki ylioppilaaksi Helsingin toisesta lyseosta, Tossusta. Sotaorpo, jonka viimeiseksi julkaisuksi jäi kertomus äitinsä ja sodassa kadonneen isänsä kirjeenvaihdosta. Äiti oli käärinyt kirjeet ja kortit ruutupaperiin ja kirjoittanut päälle: ”Isäsi perunkirjoitusta ei koskaan tehty. Sinä olit ainoa, mitä häneltä jäi.”

Vuorio suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon pääaineena kirjallisuus. Vuonna 1965 hän tuli toiseksi J.H.Erkon kirjoituskilpailun runojen sarjassa.

Vuorio kuului siihen suurten ikäluokkien sukupolveen, jonka tie vei kulttuuriradikalismin kautta vasemmalle. Hän toimi vuosina 1968-1990 erilaisissa toimitsijan tehtävissä demokraattisessa nuorisoliitossa ja kommunistisessa puolueessa. Matkapäiviä saattoi kertyä vuodessa sata ja iltoihin venyneitä kokouspäiviä toiset sata. ”Se oli raskasta hommaa, mutta myös tavattoman antoisaa aikaa siinä mielessä, että tapasi valtavasti eri ihmisiä tavallisista duunareista ja luottamusmiehistä professoreihin ja politiikan johtohahmoihin”, hän arvioi (HS 15.3.2001).

SKP:n hajaannus ja konkurssit, Neuvostoliiton romahdus ja oman porukan ”putoaminen divariin” johtivat pettymykseen. Puoluetoiminta jäi, mutta ei halu yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Vielä viimeisinä viikkoina oli työn alla vetoomus rauhantyön voimistamiseksi.

Päädyttyään 90-luvun alussa työttömäksi Vuorio aloitti uuden uran kirjailijana. Ensin kaksi kuunnelmaa Radioteatterille ja sitten 12 yhteiskunnallisen dekkarin ja yhden romaanin hieno sarja.

Ensiteos Nyman oli ehdolla Helsingin Sanomien vuoden parhaaksi esikoisteokseksi ja sai Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon. Miten rikoskirjani ovat syntyneet -luentosarjassa Hannu kommentoi teoksiaan vaatimattomasti: ”Yritin kuvailla sitä mitä ajassa tapahtui.” Ja että hänet oli pannut kirjoittamaan Ernst Hemingwayn romaanin nimi ja teema: To Have and Have Not, kenellä on ja kenellä ei.

Vuorio oli erinomainen kotikulmiensa Kallion, Koskelan, Kumpulan ja Käpylän kuvaaja. Katujen moraalin tallentajina hänen teoksensa ovat enemmän kuin rikosromaaneja, pienen ihmisen puolelle asettuvaa kaunokirjallisuutta, joissa soi Stadin slangi ja jazz.

Akkuja Hannu latasi vetäytymällä Parikkalan mökille perheen ja koiran kanssa, kalastellen ja sienestäen, kaverikoriksessa ja viettäen aikaa lapsenlasten kanssa.

YRJÖ HAKANEN
HARRI HAANPÄÄ
Kirjoittajat ovat Hannu Vuorion työtoveri ja kustannustoimittaja
Valokuva Toivo Koivisto