Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja, makrotalouden professori Niku Määttänen julistaa Helsingin Sanomien laajassa haastattelussa: ”On aika leikata eläkkeitä”.

On hämmentävää, että makrotalouden professori hämmentää julkisen talouden velkaongelmia vaatimalla eläkkeiden leikkaamista, joka ei vähennä julkista velkaa vaan voi jopa lisätä paineita velanottoon.

Suomen työeläkkeisiin käytettävät varat kerätään työeläkemaksuilla, jotka rahastoidaan yksityisiin työeläkeyhtiöihin. Ne tuottivat sijoitusten kautta viime vuonna reaalisesti 4 %. Tuoreimman tilaston mukaan eläkerahastoissa oli vuoden 2025 lopussa 279 miljardia euroa ja ne kasvoivat selvästi enemmän kuin rahastojen varoja käytettiin eläkkeiden maksuun.

Myöskään julkisen sektorin eläkevarat eivät ole osa valtion taloutta vaan sielläkin eläkemaksut menevät itsenäisille työeläkeyhtiöille ja -säätiöille eikä niitä voi käyttää muun julkisen talouden rahoittamiseen. Aikoinaan muodostetut Emu-puskurit turvaavat näiden varojen riittävyyttä eikä niihin ole kertaakaan tarvinnut kajota.

Voi myös kysyä, miten Suomen pääsemistä ylös talouden taantumasta edesauttaisi se, että leikataan eläkeläisiltä, joista suurimmalla osalla rahat menevät kotimaiseen kulutukseen?

Nurinkurista ”oikeudenmukaisuutta”

Etenkin pienimpien työeläkkeiden, takuu- ja kansaneläkkeiden leikkaaminen lisäisi eläkeläisköyhyyttä. Näin se lisäisi tarvetta toimeentulotukeen ja asumistukeen – eli kasvattaisi valtion menoja. Samalla eläkkeiden leikkaaminen vähentäisi valtion ja kuntien verotuloja. Valtion menojen kasvu voi olla jopa suurempi kuin eläkeleikkausten tuoma menojen vähennys.

Harhaanjohtava on myös professori Määttäsen väite, että nykyisiltä eläkeläisiltä ei leikata. Eläkkeiden kasvua on nimittäin jo leikattu elinaikakertoimella ja ns. inflaatiovaajalla, joka vähentää eläkkeiden indeksikorotuksia, jos hinnat nousevat nopeammin kuin palkat.

Määttänen vetoaa oikeudenmukaisuuteen, mutta puhuu yleensä eläkeläisten ja nuorempien ikäpolvien välisestä suhteesta. Oikeudenmukaista olisi leikata suurimpia eläkkeitä ja parantaa pienimpiä eläkkeitä (tästä löytyy valmiita laskelmia SKP:n esityksessä perustava-uudistusta). Mutta eläkeläisistä suurin osa ei kuulu suurituloisiin.

Eläketurvakeskuksen uusimman tilaston mukaan keskimääräinen mkokonaiseläke oli 2 100 euroa kuukaudessa vuonna 2024. Samaan aikaan palkansaajien mediaanitulo oli 3 611 euroa. Palkat ovat pidemmällä aikavälillä tarkastellen kasvaneet selvästi nopeammin kuin eläkkeet.

Nuorempien ikäluokkien kannalta oikeudenmukaisena ei minusta voi pitää myöskään professori Määttäsen esitystä aloittaa eläkkeiden leikkaaminen vanhempain vapaiden, korkeakoulututkintojen suorittamisen aikana kertyvästä eläketurvasta. Nehän iskisivat juuri heihin.

Monet julkisen talouden jo tehdyt leikkaukset ovat lisäksi osuneet eläkeläisiin keskimäärin kovemmin kuin palkansaajiin. Tämä koskee erityisesti sote-palveluja ja näkyy esimerkiksi hyvinvointialueiden terveyspalvelujen karsimisena samaan aikaan kun työssä olevat voivat nauttia työterveydenhuollon sujuvammista palveluista. Myös arvonlisäverojen korotukset rasittavat keskimääräistä enemmän pientä eläkettä saavia.

Julkisten sote-palvelujen heikentäminen koskee myös nuorempia ikäluokkia, kun he eivät vielä tai enää ole työterveydenhuollon piirissä tai kun heidän lähipiirissään tulee kasvavia hoidon ja hoivan tarpeita. Kuva jatkuvasti heikkenevistä julkisista sote-palveluista on saanut jo yhä useammat työikäiset hankkimaan itselleen ja perheelleen yksityisiä vakuutuksia.

VM:n virkamiehet velkaa kasvattamassa

EU:n laskelmissa jäsenmaiden julkisesta velasta Suomen eläkerahastojen ylijäämät arvioitiin aiemmin Suomen velkaantumista vähentävinä. Mutta valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät vuonna 2024 laskentatavan muuttamista niin, että ylijäämää ei enää oteta huomioon. Tämän seurauksena eläkerahastojen kasvun katsotaan nurinkurisesti lisäävän valtion velkaantumista.

Virkamiesten omavaltaisesti EUlle esittämä aiheuttaa laskennallisesti usean miljardin lisäpaineita julkisten menojen leikkaamiseen. Tätä ei nyt esitetyissä vaatimuksissa julkisten menojen sopeuttamisesta oteta huomioon

Tabut, joihin professori Määttänen ei halua koskea

Helsingin Sanomat esittelee Määttäsen professorina, joka uskaltaa puuttua eläkkeisiin. Minusta eläkeläisten ja palkansaajien vastakkainasettelu ei ole rohkeutta. Se on populismia, jota elinkeinoelämä ja valtiovarainministeriö ovat ruokkineet jo vuosikausia.

Makrotalouden professori olisi voinut perustellusti kysyä, miksi suurituloisten ja suurten yhtiöiden verojen nostaminen on tabu ja kertoa, miten esimerkiksi pääomaverotus on Suomessa lievempää kuin EU-maissa keskimäärin. Tai kysyä, millaisiin julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusongelmiin johtavat velkajarru ja lupaus nostaa sotilasmenoja 3,5 – 5 prosenttiin. – Mutta sitä on turva odottaa professorilta, jonka edellinen työnantaja oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

 

(Artikkelin kuva: kuvakaappaus HS 2.2.2026)