Jatkoa Pro Koskenkorva -liikkeelle yksityistämisen pysäyttämiseksi

18.8.2001

Jatkoa Pro Koskenkorva -liikkeelle yksityistämisen pysäyttämiseksi 

 

Göteborgin ja Genovan suurten mielenosoitusten jälkeen on
entistä selvempää, että on syntynyt uudenlainen kansainvälinen uusliberalismin
vastaisten liikkeiden verkosto.

Uudet kansalaisliikkeet ovat nostaneet esiin tarpeen rajoittaa
globaalin talouden ja ylikansallisten yhtiöiden valtaa. Ne ovat luoneet uusia
tapoja toimia poliittisesti. Niissä on kehittynyt uudenlaista kansainvälistä
yhteistoimintaa. 

Kyse ei ole vain kansainvälisiin huippukokouksiin
liittyvistä mielenosoituksista vaan paljon laajemmasta yhteiskunnallisesta ja
poliittisesta murroksesta. Ennen muuta on kyse ihmisten pyrkimyksestä vaikuttaa
ja saada päätösvaltaa asioissa, joissa valta on nyt ylikansallisilla yhtiöillä
ja suppealla eliitillä. Se koskee yhtä hyvin sitä, ratkaiseeko raha sen,
kenellä on kunnissa oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin, asumiseen ja
koulutukseen, kuin Maailmankauppajärjestön oikeutta määrätä julkisten palvelut
avattavaksi ylikansallisten yhtiöiden kilpailulle ja voitontavoittelulle.

Uudet kansalaisliikkeet lähestyvät politiikan kysymyksiä eri
tavalla kuin ennen. Tähän liittyy usein epäluottamus poliittisiin puolueisiin,
etenkin parlamentaariseen toimintaan. Toisaalta laajasti etenkin nuoria
kokoavina liikkeinä ne vetävät tietysti puoleensa myös puolueita, joiden
edustajat kilpailevat vaikutuksesta näissä liikkeissä ja niiden nostamissa
kysymyksissä. 

Kommunistit niin Suomessa kuin muissakin maissa ovat
luonnollisesti mukana näissä kansalaisliikkeissä, joissa ihmiset kamppailevat
vallasta ja sen rakenteista. Uutta politiikkaa ja poliittisten voimasuhteiden muutoksen mahdollisuuksia luodaan
juuri siellä, missä ihmiset ovat joukkomitassa liikkeellä.
 

Hallitus on kuuro
kansalaisliikkeiden vaatimuksille
 

Koska globalisaatiokriittiset kansalaisliikkeet ovat
kyseenalaistaneet vallan ja yksityisen omistusoikeuden pyhyyden, on
valtaeliitti ottanut niin kovan linjan näiden liikkeiden pysäyttämiseksi,
hajottamiseksi tai sopeuttamiseksi. Väkivaltaisuuksia, joiden provosoimisessa
poliisilla on selvästi ollut oma roolinsa, käytetään verukkeena pelotella
ihmisiä osallistumasta, jakaa kansalaisliikkeitä vuohiin ja lampaisiin,
kaventaa ylipäätään kansalaistoiminnan oikeuksia ja voimistaa poliisivaltaa.
Kansalaisten poliittisten oikeuksia vastaan kohdistuvan hyökkäyksen
torjumisessa tarvitaan myös vasemmiston ja työväenliikkeen aktiivisempaa
panosta. 

Suomessakin hallitus yrittää käyttää sekä keppiä että
porkkanaa kansalaisliikkeiden hiljentämiseksi. Kokoomuksen puheenjohtaja on
sisäministerinä ensin sopimassa EU:ssa poliisivoimien kovennetuista otteista
mielenosoittajia vastaan ja sitten uhkailemassa järjestöjä valtionavustusten
menettämisellä, jos ne eivät alistu toimintaoikeuksien kaventamiseen ja
poliisiväkivaltaan. SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden puheenjohtajat taas
tarjoilevat kansalaisjärjestöille keskustelua, mutta torjuvat samaan aikaan
hallituksessa yksimielisesti kansalaisjärjestöjen esitykset. Esimerkiksi
hallituksen kesällä eduskunnalle esittämä globaalisaatioselonteko torjuu niin
ATTAC-liikkeen ajaman Tobinin veron kuin kansalaisliikkeiden vaatimukset
pysäyttää EU:n ja Maailmankauppajärjestön ajama yksityistämispolitiikka.
 

Kansalaisjärjestöfoorumi
ja ”Kansalaisjärjestöfoorumi”
 

Hallitus on kutsunut sopivaksi katsomiaan järjestöjä
Kauppakamarista ja Pankkiyhdistyksestä alkaen
”Kansalaisjärjestöfoorumiin” keskustelemaan hallituksen
yksipuolisesti valmistelemalta pohjalta EU:n kehittämisestä. Kutsulistan
ulkopuolelle on suljettu useimmat aktiivisesti mielenosoituksissa mukana olleet
kansalaisjärjestöt ja puolueista muun muassa SKP. Globalisaatioon ja Euroopan
unioniin kriittisesti suhtautuvien järjestöjen piirissä esitetty rinnakkainen
kansalaisjärjestöjen foorumi, jossa voidaan käydä todellista keskustelua
vaihtoehdoista uusliberalismille ja ylikansalliselle yhtiövallalle, onkin
tarpeen.

Maailmankauppajärjestö kokoontuu 9.marraskuuta alkaen
Quatariin sopimaan seuraavan neuvottelukierroksen aloittamisesta. EU ja USA
ajavat sen asialistalle vapaakauppaa koskevan sopimuksen laajentamista
koskemaan julkisia palveluja. Se uhkaa muuttaa julkiset sosiaali- ja
terveyspalvelut, koulutuksen ja monet muut peruspalvelut kauppatavaraksi
ylikansallisten yhtiöiden hallitsemilla markkinoilla. 

Tässä on eräs haaste jatkaa ja laajentaa Pro Koskenkorva
-kansalaisliikkeessä hyvin alkanutta ay-väen, WTO-kriittisten
kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja taitelijoiden yhteistyötä
hyvinvointipalvelujen puolesta ja yksityistämistä vastaan. Toinen haaste
kansalaistoiminnan laajentamiselle on EU:n militarisoimisen, Naton
laajentamisen ja asevarustelun kiihdyttämisen pysäyttäminen. Kolmantena
yhteistyön kohteena voisi olla yleisen työajan lyhentäminen ansiotasoa
alentamatta, joka on Ranskan myönteisten kokemusten valossa omiaan vähentämään
niin työttömyyttä kuin työssä uupumista.
 

Eduskunnasta kadonnut
oppositio yksityistämiselle ja asevarustelulle
 

Yksikään vasemmiston ja vihreiden kansanedustaja ei tukenut
kesäkuussa eduskunnassa ay-väen ja kansalaisliikkeiden vaatimusta pysäyttää
kokonaan valtionyhtiöiden yksityistäminen. Kansalaisliikkeen painostus
vaikuttivat siihen, että kolmen yhtiön myyntivaltuuksia rajattiin hallituksen
esittämästä, mutta kaikilta muilta osin SDP:n, Vasemmistoliiton ja Vihreiden
eduskuntaryhmät hyväksyivät yksityistämisen. Yksityistämistä tuki myös
keskusta.

Tällä ratkaisulla eduskunnasta hävisi
yksityistämispolitiikan vastainen oppositio. Sama linja näkyy siinä, että
eduskunta on antanut hallitukselle valtuudet tukea EU:n mm. WTO:ssa ajamaa
yksityistämislinjaa. 

Kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmät siunasivat
kesällä myös hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Ensi
kertaa sotien jälkeen eduskunnasta puuttuu nyt vasemmisto, joka vastustaa
asemenojen paisuttamista. Eikä tässä kaikki. Myös vasemmiston ja vihreiden
eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet selonteossa linjan, joka hylkää sotien
jälkeisen ajan ulkopolitiikan periaatteet. Ulkopolitiikan ensisijaisuuden turvallisuuspolitiikassa
on korvannut asevarainen turvallisuusajattelu. YK:n ja Ety-järjestön sijasta
korostetaan kansainvälisten ristiriitojen ratkaisemisessa Naton ensisijaista
roolia ja EU:n militarisoimista tiiviissä liitossa Naton kanssa.

SDP, VAS ja Vihreät
liittoutuneet globaalin kapitalismin kanssa
 

Vasemmisto, joka ei tue ay- ja kansalaisliikkeiden taistelua
eriarvoisuutta, kapitalistista rahavaltaa ja militarismia vastaan ei ole enää
vasemmisto. SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät ovat näillä ratkaisuilla
liittoutuneet globaalin kapitalismin rahavallan ja USA:n johtaman Naton kanssa
kansalaisten ja kansojen enemmistöä vastaan.

Me kommunistit haluamme antaa politiikalle uudelleen
demokraattisen ja yhteiskuntaa uudistavan merkityksen. Kutsumme SDP:n,
Vasemmistoliiton ja Vihreän Liiton hallituspolitiikkaan pettyneitä kehittämään
yhdessä vaihtoehtoa eriarvoisuudelle, yksityistämiselle, rahavallalle ja
Nato-politiikalle. Haluamme vaikuttaa ay-liikkeessä niin, että siitä tulee
uudelleen jäsenvaltainen yhteiskunnallinen uudistusliike. Haluamme laajentaa
ay-liikkeen ja uusien kansalaisliikkeiden yhteistoimintaa. Haluamme tuoda
keskusteluun globaalista kapitalismista ajankohtaisen marxilaisen näkökulman.

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »