Maailmassa käytetään sotilasmenoihin huomattavasti enemmän rahaa kuin kylmän sodan aikana: viime vuonna ennätykselliset 2 718 miljardia US-dollaria, noin 2 390 miljardia euroa, kertovat SIPRIn kokoamat tiedot.

Viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana sotilasmenot kasvoivat 37 %. Suurinta kasvu on ollut Euroopassa ja Aasiassa. Ja jyrkintä se on sotaa käyvissä maissa; Israelissa 65 % ja Venäjällä 38%.

Ylivoimaisesti eniten rahaa sotilasmenoihin käyttää Yhdysvallat, viime vuonna noin tuhat miljardia (997 mrd) dollaria. Se on 37 % koko maailman sotilasmenoista. Nato-maiden yhteenlaskettu osuus oli 55 %, noin 1 500 miljardia.

Militarismi ja pääoman ylivoitot

Militarismista on tullut entistä keskeisempi osa kapitalistista taloutta. Maailmaa jaetaan uudelleen sotilaalliseen voimaan nojaten. Pääomalle on asetuotannossa tarjolla valtioiden tilauksia, tukea ja ylivoittoja. Erityisesti Euroopassa on ”piikki auki” asekaupoille ja hintoja voi nostaa, kun tuotantokapasiteetti on nyt riittämätön vastaamaan tilausten vyöryyn. Militarismi ulottuu varsinaisen aseteollisuuden ohella muillekin aloille sijoitustoiminnasta tieteeseen ja mediaan.

Sotateollinen kompleksi on voimissaan, kun Trump ajaa yhdysvaltalaiselle aseteollisuudelle tilauksia ja asemenot kasvavat samaan aikaan kun sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja leikataan. Yhdysvaltojen johto pyrkii sotilaallisella voimalla vahvistamaan asemia kilpailussa luonnonvaroista ja maailman johtajuudesta. Armeija on Trumpille myös sisäpoliittinen vallan väline, kuten kansalliskaartin käyttäminen demokraattijohtoisissa osavaltioissa osoittaa.

Vertailuna, esimerkiksi valtioiden kehitysyhteistyöhön käyttämät määrärahat ovat viime vuosina vähentyneet ja vuositasolla vain 212 miljardia dollaria. Toinen vertailu: YK:n ilmastokokouksessa asetettiin pitkän väännön jälkeen tavoitteeksi 300 miljardin ilmastorahoitus, ja suuri osa siitäkin on vielä avoinna.

Suomen asemenojen raju kasvu

Suomi oli pitkään matalan varustelutason maa, sotilasmenoihin käytettiin vain vähän yli prosentti bruttokansantuotteesta. Vuonna 2000 osuus oli 1,2 %, mutta nyt jo 2,4 %. Rahassa mitattuna Suomi ei ole iso tekijä, mutta asukasta kohti laskettuna Suomi on noussut maailmanlistalla viime vuosina sijalle 12.

     Varustelumenot asukasta kohti, maailman TOP 12

	Valtio	Varustelumenot/asukas
1	Israel	4988,8
2	Yhdysvallat	2895,1
3	Singapore	2591,4
4	Saudi Arabia	2386,5
5	Norja	1880,2
6	Ukraina	1728,2
7	Tanska	1669,8
8	Kuwait	1595,6
9	Luxemburg	1302,9
10	Hollanti	1276,0
11	Australia	1272,3
12	Suomi-Finland	1245,2

Asemenojen raju kasvu alkoi Suomessa hävittäjähankinnoista, joiden valmistelu käynnistyi vuonna 2015. Siis selvästi ennen Putinin hallinnon päätöstä laajamittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan, josta tuli myöhemmin varustelun lisäämisen keskeisin perustelu.

Turvallisuuspolitiikan militarisoituminen tarkoittaa päätöksenteossa sen keskittymistä pieneen piiriin ja salassa pidettävien asioiden lisääntymistä päätettäessä hankinnoista, jotka voivat olla miljardiluokkaa ja vaikuttaa muidenkin alojen resursseihin.

Esimerkiksi puolustusministeri Antti Häkkänen lupasi Naton kokouksessa Suomen sitoutuvan presidentti Trumpin vaatimuksesta asetettuun tavoitteeseen nostaa sotilasmenojen osuus bruttokansantuotteesta 3,5 + 1,5 prosenttiin ilman mitään selvityksiä tällaisesta tarpeesta, ilman keskustelua vaihtoehdoista  ja ilman konkreettista käsittelyä eduskunnassa.

Hallitus saattoi kuitenkin nojata siihen, että eduskunta oli hyväksynyt puolustusselonteon, jossa luvattiin toteuttaa Naton tavoitteita – vaikka niiden tasosta ja sisällöstä ei ollut tarkkaa tietoa.

Hävittäjähankinta on esimerkki siitä, miten varustelulla sidotaan Suomea tiiviimmin Yhdysvaltojen politiikkaan. Kaikki eduskuntapuolueet saatiin kannattamaan F-35A hävittäjien ostamista, vaikka tarjolla oli halvempiakin vaihtoehtoja. Silloin sivuutettiin mm. Pentti Sainion julkisuuteen nostamat eräiden evp. upseerien esitykset droneista ja ilmatorjuntaohjuksista, jotka ovat saaneet tärkeä roolin nykyisessä Ukrainan sodassa. Poliittinen kytkeytyminen Yhdysvaltoihin syrjäytti myös varoitukset F-35A-hävittäjien ongelmista, vioista ja paisuvista hinnoista, joiden takia USA:n ilmavoimatkin on sittemmin keskeyttänyt koneiden hyväksymisen.

Aseteollisuutta markkinoidaan tuottoisana alana. Taloustutkija Eero Lehto selvitti joitain vuosia sitten sotilasmenojen vaikutusta kansantalouden tuottavuuteen ja BKT:hen: se on huomattava, mutta negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että sotilasmenot syrjäyttävät koulutukseen, tutkimukseen ja julkiseen infrastruktuuriin suunnattuja julkisia menoja. Jos ne syrjäyttävät sosiaalimenoja voi myös vaikutus kansan elintasoon olla suuri.

Samaan aikaan kotimaisesta aseteollisuudesta on tullut kansainvälisempää. Valtio myi vuonna 2016 puolet omistamastaan Patriasta norjalaiselle Kongsberg Defence & Aerospace AS:lle. Patrian aiemmin omistamat Lapuan, Vihtavuoren ja Sastamalan ammustehtaat ovat nykyään osa pohjoismaista Nammo-konsernia.

 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan militarisoiminen

On tapahtunut iso muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Sotilaallisen liittoutumattomuuden kaudella turvallisuutta rakennettiin ensisijassa rauhantahtoisella ulkopolitiikalla ja yhteistyöllä – nyt on etusijalla Yhdysvaltojen kumppanuuteen, Nato-jäsenyyteen ja DCA-sopimukseen nojaava varustautuminen. Ajatus yhteisestä turvallisuudesta on vaihtunut vastakkainasetteluun. Puolustusselonteossa ja hallituksen budjettiesityksen perusteluissa sitoudutaan osallistumaan ja integroitumaan Naton pelotteeseen ja puolustukseen varauksetta, rajaamatta pois edes ydinaseita, niiden kuljetuksia ja ydinaseharjoituksia.

Vaikka sotilasasiantuntijat ovat yleisesti arvioineet, että Suomeen ei kohdistu Venäjän hyökkäyksen uhkaa, on puolustusselonteon ja budjettiesityksessä puolustusministeriön hallinnonalan lähtökohtana varustautuminen ”Ukrainassa käynnissä olevan sodan kaltaiseen laajaan, pitkäkestoiseen ja moniulotteiseen kriisiin”.

Tämä näkyy valtion ensi vuoden budjettiesityksessä puolustusmateriaalien tilausvaltuuksien moninkertaistamisena 5 983 miljoonaan euroon. Ensi vuonna armeijalle hankintaan materiaaleja 1 453 miljoonalla plus hävittäjähankinnoista 1 355 miljoonaa. Lisäksi Ukrainan materiaalitukeen osoitetaan 748 miljoonaa. Kaikkiaan puolustusministeriön hallinnonalalle osoitetaan 6 297 miljoonaa euroa.

Hallitus on käynnistänyt puolustusministerin sanoin ”massiivisen” varusteluohjelman. Vuoteen 2030 mennessä materiaalihankinnat nousevat 5 861 miljoonaan euroon vuodessa ja puolustusministeriön muut menot siihen päälle. Natossa sovitun 3,5 % BKT-osuus edellyttää määrärahojen lisäämistä selvästi yli 10 miljardiin – kuinka paljon, riippuu BKT:n kehityksestä ja osuuden tarkemmista laskentaperusteista.

 

Stop miljardien asevarustelulle!

Sitoutuminen Yhdysvaltojen politiikkaan ja liittyminen Natoon on vienyt järjettömään asevarustelun paisuttamiseen. Mutta siihen ei tarvitse eikä pidä alistua.

Natossa on Espanjakin, mutta sen hallitus ei aio nostaa varustelumenojen osuutta. Eikä Trumpin mukaan myöskään Yhdysvallat sitoudu Naton tavoitteeseen. Natossa Islantikin, jolla ei edes ole omaa armeijaa. Natoa vastaan voi ja on syytä kamppailla edelleen.

Orpon-Purran hallitus yrittää hiljentää militarismin vastaiset äänet lopettamalla rauhanjärjestöjen ja useiden ystävyysseurojen valtionavustukset. Mutta mehän emme vaikene. Gazan sodasta on muodostunut sukupolvikokemus, joka on saanut liikkeelle paljon uutta ja nuorta väkeä. Samaan tapaan kuin ilmastonmuutos ja luontotuho.

Haluankin lopuksi esittää haasteen: miten voimme koota yhteistoimintaan mahdollisimman laajasti kaikkia, jotka uhkaavat menettää kun lisää rahaa käytetään asevarusteluun – kaikkia joiden toiveita, etuja ja oikeuksia kiihtyvä asevarustelu uhkaa. Miten voimme murtaa militarististen argumenttien hegemoniaa ja löytää lisää tapoja verkostoitua ja järjestää toimintaa yli järjestö-, ammatillisten, kansallisuus- ym rajojen?

Esimerkiksi kuntien peruspalvelujen rahoitukseen hallitus esittää ensi vuodelle vain vähän yli puolet siitä mitä sotilasmenoihin. Asumisen ja rakentamisen rahoitus on vain viidennes puolustusministeriön budjetista. Varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön yhteensä esitetään valtion rahoitusta yhteensä vain noin 15 % siitä. Taiteen ja kulttuurin koko budjetti on hädin tuskin 9 % puolustusministeriön budjetista. Ja ympäristöministeriön rahoitus vielä vähemmän, vain noin 8 % sotilasmenoista.

Historiasta ei taida löytyä montaa sotaa, joka on vältetty asevarustelulla, joka perustellaan viholliskuvilla. Onkin aika varustautua rauhaan! On aika ohjata asemiljardeista rahaa ihmisten hyvinvointiin ja kehittää kansainvälistä yhteistyötä, jota välttämättä tarvitaan ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ongelmien ratkomisessa.

 

Alustus seminaarissa Maailmanjärjestys muuttuu, mistä se johtuu ja mihin johtaa?
Kuva seminaarista Pasilan kirjaston auditoriossa 11.10.2025