Brexit, Labour ja Suomi

30.9.2019

Brexit on jatkuvasti Suomenkin uutisissa. Mutta aika vähän on kerrottu siitä, millä perusteilla ja mitä Britannian Työväenpuolue, Labour ajaa. Siitä sai päivitettyä tietoa puheenjohtaja Jeremy Corbynin puheessa Labourin puoluekokouksessa viime viikolla.

Mitä oikeuksia ja kenelle?

Corbyn korosti, että kamppailua ei nyt käydä EU:sta eroa haluavien ja EU:ssa pysymistä kannattavien välillä. Kyse on pienestä oikeistoryhmästä, joka ajaa sopimuksetonta eroa (”No Deal”), yrittää kaapata kansanäänestyksen tuloksen murentaakseen ihmisten oikeuksia ja suojelua voidakseen siirtää entistä enemmän valtaa ja varallisuutta rikkaille.

”No Deal Brexit” ei ole sopimukseton ero vaan käytännössä ”Trump Deal Brexit”, USA:n kanssa tehtävä kauppasopimus, Corbyn totesi viitaten Britannian pääministerin ja USA:n presidentin puheisiin Brexitin toteutuessa USA:n ja Britannian välille valmisteltuun kauppasopimukseen. Corbyn arvioi sen johtavan mm. Britannian kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän ja muiden jäljellä olevien julkisten palvelujen alennusmyyntiin kansainvälisille suuryhtiöille, kilpailuun työehtojen polkemisella ja rikkaiden verohelpotuksilla.

Corbyn vaati uusia vaaleja ja lupasi Labourin johtaman hallituksen neuvottelevan 3 kk kuluessa uuden Brexit-sopimuksen, joka sisältää tulliliiton, suhteen sisämarkkinoihin ja takeet työväen oikeuksista sekä kuluttajien ja ympäristön suojelusta. Sen jälkeen tämä sopimus asetettaisiin kansanäänestykseen, jonka tulosta Labour sitoutuisi kunnioittamaan.

Britannian Brexit-solmut

Tilanne Brexitin suhteen on Britanniassa monella tavalla mutkikas. Parlamentissa näyttäisi olevan enemmistö, joka vastustaa Brexitiä ilman sopimusta, mutta sillä ei ole yhteistä linjaa vaihtoehdosta. Myös Labourin piirissä on erilaisia mielipiteitä.

Britanniassa ei ole kirjoitettua perustuslakia, joka takaisi selvästi ihmisten perusoikeudet. Monet kansalliset lait ovat EU-säädöksiä heikompia ja puuttuu kansallista sääntelyä, joka voisi taata työväen, kuluttajien ja ympäristön suojelua tilanteessa, jossa EU-sopimukset puretaan. Oikeistolainen talouspolitiikka rajoittaa myös mahdollisuuksia panostaa julkisiin investointeihin ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyyn, joita tarvitaan Brexitin oloissa. Brexit on yhtä aikaa kamppailua EU-sopimuksista ja Britannian sisäpolitiikasta, taloudellisista ja valtasuhteista.

Lisäksi Brexit liittyy Pohjois-Irlannin rauhansopimukseen, joka nojaa merkittävällä tavalla Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan avoimuuteen ja yhteisiin sisämarkkinoihin.

Suomi ja Brexit

Tilannetta vaikeuttaa myös muiden EU-maiden johtajien kova linja. Voi kysyä, miksi esimerkiksi Suomen vasemmisto on mukana vaatimassa, että konservatiivien EU-komission kanssa valmistelemaa Brexit-sopimusta ei saa avata ja että Britannialle ei pidä antaa lisää aikaa neuvotella parempi sopimus?

Etenkin Saksan ja Ranskan suuryhtiöt ja pankit laskelmoivat hyötyvänsä Britannian sopimuksettomasta erosta. Mutta useimpien muiden ja myös kansantalouden yleisen kehityksen kannalta Labourin esittämä toisenlainen Brexit-sopimus olisi parempi vaihtoehto.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »