Cold Response, Nato, pandemia ja Suomi

19.1.2022

 

Norja järjestää Naton kanssa maalis-huhtikuussa suuren sotaharjoituksen Cold Response 2022. Noin 35 000 sotilasta 25 maasta harjoittelee avun antamista ja vastaanottamista Norjalle maan pohjoisella rannikolla. Sotilaista 14 000 on maavoimista, 13 000 merivoimista ja 8 000 ilmavoimista. Mukana on myös kaksi lentotukialusta, yksi USA:sta ja toinen Britanniasta.

Lehtitietojen perusteella Cold Response 2022 on käytännössä harjoittelua Naton 5. artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen. Suomi on ainoa sotaharjoitukseen osallistuva valtio, joka ei ole Naton jäsen.

Miksi Suomi osallistuu Naton yhteisen puolustuksen harjoitteluun? Nykyisessä kansainvälisessä tilanteessa pitäisi päinvastoin pyrkiä lieventämään jännitystä ja vähentämään sotilaallista aktiivisuutta muun muassa pohjoisilla alueilla.

Oma kysymyksensä on, mitä järkeä on järjestää ja osallistua 25 maasta tulevien 35 000 sotilaan harjoituksiin tilanteessa, jossa koronapandemia kaikella todennäköisyydellä jatkuu maaliskuussa ainakin jossain laajuudessa. Armeijat on vapautettu ilmastosopimusten velvoitteista – onko ne vapautettu myös koronarajoituksista?

Entä mihin ovat unohtuneet hallituksen vasemmistopuolueiden linjaukset, joiden mukaan Suomen ei pidä osallistua sellaisiin kansainvälisiin sotaharjoituksiin, jotka voivat lisätä jännitystä pohjoisilla alueilla?

”Suomen ei tule osallistua eikä tukea sotaharjoitustoimintaa, jolla voisi olla kriisejä eskaloivia tai asevarustelukilpailua kiihdyttäviä vaikutuksia”, todetaan SDP:n puoluekokouksen elokuussa 2020 päättämässä poliittisessa ohjelmassa. ”Torjutaan osallistuminen sellaiseen kansainväliseen sotaharjoitustoimintaan, joka pikemminkin heikentää kuin vahvistaa Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja vastakkainolon lieventämistä”, linjasi puolestaan Vasemmistoliiton viimeksi pidetty puoluekokous.

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »