Finanssikriisi korostaa kuntien palveluja

14.10.2008

Finanssikriisi korostaa kuntien palvelujen merkitystä

 

 

Mitä tekisit miljoonalla eurolla päivässä? Tätä olemme kysyneet helsinkiläisiltä kiertäessämme Helsinki-listojen kampanjassa lähiöissä, ostareilla ja toreilla. Miljoona euroa on se summa, jonka Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna ylijäämää joka päivä.

 

Moni on ihmetellyt, voiko se olla totta? Kyllä se on. Kaupungin tilinpäätös viime vuodelta päätyy 363 miljoonan euron ylijäämään. Myös tälle vuodelle ennustetaan lähes 300 miljoonan ylijäämää.

 

Tässä kokoomuksen toivojen johtamassa kaupungissa on ihmiset alistettu bisnekselle. Raha ja liikevoitot ovat tärkeämpiä kuin ihmisten hyvinvointi. Saman markkinaideologian katastrofaaliset seuraukset näkyvät maailmalla finanssikriisinä, jonka syypäät, suursijoittajat ja pörssikeinottelijat aiotaan pelastaa veronmaksajien kustannuksella. Mistään muusta piittaamaton taloudellinen voitontavoittelu on viemässä kohti ilmastokatastrofia. Ja sama voitontavoittelu, öljydollareiden rosvous tappaa ihmisiä Lähi-idässä.

 

Missä poliittiset johtopäätökset uusliberalismin vararikosta? 


Markkinoiden vapauden nimiin vannoneet puolueet ovat olevinaan niin kuin heillä ei olisi osaa eikä arpaa finanssikriisiin johtaneen globaalin pyramiditalouden ja kasinokapitalismin paisumisessa. Missä ovat niiden puolueiden johtopäätökset, jotka ovat ajaneet pääomaliikkeiden vapauttamista, markkinoiden vapauteen perustuvaa EU-politiikkaa, valtionyhtiöiden ja kuntien palvelujen yksityistämistä, valtion aravalainajärjestelmän lopettamista, eläkerahojen sijoittamista kansainvälisille rahoitusmarkkinoille?

 

Finanssikriisi on nostanut esiin sen, millaisia riskejä liittyy Elinkeinoelämän valtuuskunnan viimeksi tänään vaatimaan kuntien palvelujen laajenevaan kilpailuttamiseen, yksityistämiseen ja siirtämiseen kansainvälisten sijoittajien hallitsemien yritysten hoidettavaksi. Nykyisessä tilanteessa olisi suuri virhe ryhtyä leikkaamaan kuntien rahoitusta ja palveluja, jota valtionvarainministeri Jyrki Katainen ja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esittävät. Päinvastoin, on entistä tärkeämpää panostaa kuntien rooliin työllistäjänä ja jokaiselle kuuluvien peruspalvelujen tuottajana.

Pajusen esitys jatkaa palvelujen alibudjetoimista 

Hälytyskellojen olisi pitänyt soida Kauhajoen traagisten tapahtumien jälkeen myös Helsingin kaupungintalolla. Mutta kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää päinvastoin ensi vuoden budjetissa vähennettäväksi mielenterveyspalveluja, pitkäaikaissairaansijoja, terveysasemia, lähikouluja, nuorisotiloja…. Vaikka työntekijöistä on jo nyt pula, esittää kaupunginjohtaja palkkamenoihin ensi vuodelle reaalisesti vähemmän kuin tänä vuonna. Sen sijaan kaupungin asuntojen vuokria ollaan nostamassa jopa 10 – 15 prosenttia ja tonttivuokria 15-kertaisiksi. Joukkoliikenteen suosimisen sijasta aiotaan HKL:n lippujen hintoja taas nostaa.

Kaiken kaikkiaan peruspalvelut jäävät kaupungin budjettiesityksessä kiinteistöbisneksen jalkoihin: sivistystoimen määrärahoja aiotaan lisätä alle prosentilla, sosiaali- ja terveystoimen noin kolmella prosentilla tämänvuotisesta – mutta kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esitetään 15 – 16 prosentin korotukset.

Kolme suurinta puoluetta käyvät parhaillaan kulissien takana neuvotteluja Helsingin budjetista. Kaupunginhallituksen ryhmät ovat ilmoittaneet sopivansa budjetista 27.lokakuuta, siis heti vaalien jälkeisenä päivänä. Haastamme muut ryhmät kertomaan avoimesti ennen vaaleja, aikovatko ne jatkaa palvelujen alibudjetoimista vai ovatko ne valmiita ohjaamaan lisää rahaa palveluihin?

 

Vaihtoehtobudjetti 


Olemme koonneet helsinkiläisten evästyksiä siitä, mihin kaupungin satojen miljoonien ylijäämiä pitäisi käyttää. Olemme tehneet niiden pohjalta konkreettisen vaihtoehtobudjetin, jolla ylijäämistä ohjattaisiin palveluihin noin 140 – 150 miljoonaa.

 

Esitämme päivähoitoon ja lapsiperheiden palveluihin lisää noin 10 miljoonaa euroa, vanhustenpalveluihin toiset 10 miljoonaa, terveydenhuoltoon 20 miljoonaa, opetukseen ja kulttuuriin 10 miljoonaa, joukkoliikenteen kehittämiseen ja lippujen hintojen alentamiseen 27 miljoonaa, työntekijöiden palkkojen ns. Helsinki-lisään 35 miljoonaa sekä korkeiden tonttivuokrien alentamiseen 20 miljoonaa. Lisäksi esitämme, että kaupungille tehdään sitova ohjelma ilmastopäästöjen vähentämiseksi 5 prosentilla vuosittain. Vastustamme oikeiston ajamaa energialaitoksen ja sataman yhtiöittämistä samoin kuin palvelujen yksityistämistä. 

 

Vetoamme muihin vasemmiston ja vihreiden edustajiin kokoomuksen epäsosiaalisen budjettilinjan hylkäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Ei ole mitään järkeä siinä, että kaupungin pankkitileillä makaa miljardi euroa samaan aikaan kun kuusikymmentä tuhatta helsinkiläistä elää köyhyysrajan alapuolella, tuhannet ovat vailla asuntoa, työttömyys pahenee ja suurin osa helsinkiläisistä törmää jatkuvasti palvelujen puutteisiin. 

 

Helsingin kaupunginvaltuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Käytännössä kaikki eduskuntapuolueet aina perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa myöten ovat hyväksyneet vuosi toisensa jälkeen kokoomuksen linjan, jolla palveluja on alibudjetoitu ja voittoja paisutettu.

 

Ääni Helsinki-listojen ehdokkaille on protesti ja vaatimus, joka kuuluu ja vaikuttaa. Se on näissä vaaleissa tehokkain tapa lisätä paineita myös muun vasemmiston ja vihreiden irtaantumiseksi kokoomuksen talutusnuorasta. Helsinkiä on kehitettävä asukkaiden eikä markkinoiden ehdoilla. 

 

Meillä on Helsinki-listoilla mahtava joukko ehdokkaita. On nuoruutta ja kokemusta, asukasaktiiveja, naislista, kulttuurialista, kommunisteja ja puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Lähes puolet äänestäjistä on kuitenkin vielä epävarma siitä, lähteekö uurnille tai ketä äänestää. Viedään heille viestiä siitä, että Helsinki-listoilta löytyvät ehdokkaat, jotka eivät vain puhu vaan myös tekevät. Viedään yhdessä asukkaiden ääni valtuustoon!

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »