Glasgow’n pettymys

14.11.2021

 

Ei hyvältä näytä. Glasgow’n kokouksen tulos on ”skandaali”, arvioi Friends of Earth International. Jopa kokouksen puheenjohtaja, brittihallituksen konservatiiviministeri pyysi anteeksi kokouksen epäonnistumista.

Tavoite rajata ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen kirjattiin sopimukseen, mutta nyt tehdyt päätökset eivät riitä sen toteuttamiseen. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres totesi tavoitteen olevan ”hengityskoneessa”.

Positiivista on kuitenkin se, että valtiot sitoutuivat ilmoittamaan jo ensi vuoden aikana kunnianhimoisemmista toimista päästöjen leikkaamiseksi. Nyt otettiin sopimukseen mukaan myös luonnon monimuotoisuuden suojelu ja sen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Ilmastosopimukseen tuli nyt ensi kertaa maininta fossiilisten polttoaineista, mutta siinä tyydyttiin vain löysään tavoitteeseen niiden käytön vähentämisestä. EU:n suosimalle päästökaupalle sovitut pelisäännöt mahdollistavat yrityksille jopa päästöjen jatkamisen kunhan siitä maksaa.

Maailman köyhimmät ovat vähiten syypäitä ilmastohätätilaan, mutta juuri heidät jätetään taistelemaan eloonjäämisestä ja maksamaan laskut, arvostelee kansainvälinen kehitysjärjestö Oxfam.

Rikkaiden maiden hallitukset torjuivat ihmiskunnan enemmistöä – yli 6 miljardia ihmistä – edustavien kehittyvien maiden esitykset sellaisista rahoitusjärjestelyistä, jotka korvaisivat ilmastonmuutoksen aiheuttamia menetyksiä ja helpottaisivat sopeutumista muutokseen. Lupaukset tuesta kehittyville maille jäivät kauas tarvittavasta. Pettymys on sekin, että asevarustelun ja armeijoiden ilmastopäästöt on edelleen jätetty sopimuksen ulkopuolelle.

Kokouksessa tehtiin myös useita muita sopimuksia ja eri tahojen julistuksia mm. metsä-, maatalous-, liikenne- ja energiapolitiikasta.

 

Mitä Glasgow’n jälkeen?

Jatko riippuu paljon kansalaisliikkeiden aktiivisuudesta, joka näkyi Glasgow’n kokouksen ulkopuolella järjestetyissä mielenosoituksissa. Sen voimistamisessa tarvitaan myös paljon, paljon laajempaa ammattiyhdistysliikkeen osallistumista.

Hallitukselta, yrityksiltä ja kunnilta pitää Suomessakin vaatia enemmän. Muun muassa hiilinielujen vahvistamisessa, siirtymisessä uusiutuvaan energiaan, kivihiilen ja turpeen polton lopettamisessa, joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä ja energian säästämisessä on paljon tehtävää. Kymmenien miljardien hävittäjähankkeen sijasta tarvitaan mittavia julkisia investointeja ekologisen siirtymän vauhdittamiseksi.

Kyse on myös siitä järjestelmästä, jossa taloudellinen voitontavoittelu on tärkeämpää kuin ihmisen ja luonnon hyvinvointi. Siksi markkinamekanismit eivät ole ratkaisu. Esimerkiksi energiatuotanto pitäisi saada julkiseen omistukseen ja demokraattiseen ohjaukseen.

Ja kyse on myös oikeudenmukaisuudesta. Rikkain 10 % ihmiskunnasta aiheuttaa puolet yksilöiden kulutuksen aiheuttamista fossiilisen energian päästöistä, kun puolet ihmiskunnasta vastaa vain 10 % päästöistä.

 

(Artikkelin kuva Friends of Earth International)

© 2021 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »