Helsingin kaupunki maksoi viime vuonna 120 miljoonaa euroa Kelalle työttömyysturvan kuntaosuutta niistä työttömistä, joiden työttömyys kesti yli 100 päivää. Tämän vuoden talousarviossa kaupunki on varannut tätä sakkomaksua varten 119 miljoonaa. Se on suunnilleen sama summa kuin käytetään työllisyyspalveluihin. Onko tässä järkeä?

Työttömiä työnhakijoita oli Helsingissä helmikuun lopussa 49 934. Työttömyysaste oli 13,5 prosenttia, selvästi valtakunnallista tasoa enemmän. Noin puolet työttömistä oli ollut työttömänä yli vuoden. Samaan aikaan avointen työpaikkojen määrä väheni ja oli alle 5000.

Valtio leikkasi työllisyyspalveluista

Työttömien työnhakupalvelut siirtyivät viime vuoden alussa valtion TE-toimistoilta kunnille. Silloin luvattiin, että kunnille siirtyvät myös vastaavat resurssit valtiolta. Mutta toisin kävi.

Valtion ”säästötoimilla” leikattiin TE-uudistuksen rahoitusta ja korotettiin kuntien rahoitusosuutta työttömyysturvasta. Sadan työttömyyspäivän jälkeen kunnan rahoitusosuus nousee 10 prosentista asteittain 50 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli 700 päivää. Lisäksi työllisyyspalvelulain muutoksella supistettiin kuntien mahdollisuuksia työllistää palkkatuella.

Kuka tästä hyötyy? Ainakin kokoomuksen ja perussuomalaisten taustalla vaikuttavat Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat innolla ajaneet työttömyysturvan ja myös irtisanomissuojan heikentämistä. Niille suurtyöttömyys on keino painostaa ammattiyhdistysliike ja työntekijät suostumaan heikompiin työehtoihin. Ja näin kasvattaa liikevoittoja ja maksattaa laman laskuja työntekijöillä.

Helsingillä on rahaa työllistää

Helsingin kaupunkikonserni teki viime vuonna ylijäämää 381 miljoonaa euroa. Käyttämättä jääneitä kaupungin rahavaroja makasi pankeissa lähes 1,3 miljardia euroa.

Rahaa työllistämiseen siis olisi. Ja samaan aikaan on polttava tarve saada lisää työntekijöitä terveydenhuoltoon, vanhuspalveluihin, kouluihin, päiväkoteihin ja muihin peruspalveluihin.

Kuvaavaa on, että kaupungin työllisyyspalvelujen johto ei suostu käyttämään lakiin jääneitä mahdollisuuksia työllistää palkkatuella kunnan tehtäviin ”alentuneesti työkykyisiä tai 60 vuotta täyttäneitä pitkään työttömänä olleita”. Laki mahdollistaisi palkkatuen käytön myös ammatillisen osaamisen parantamiseen työllistämällä tehtäviin, joita muualla hoitaa hyvinvointialue. Tällaisia työttömiä on Helsingissä tuhansia.

Työttömyys tulee kaupungille kalliiksi. Työttömyysturvan ns. sakkomaksujen lisäksi kaupunki maksaa puolet perustoimeentulotuen menoista, nuorten kohdalla 100 prosenttia ja menettää verotuloja, joita saisi työllistäessään työttömiä.

Miksi Helsinki ei lisää työttömien palveluja ja työllistä laajemmin, vaan maksaa mieluummin toista sataa miljoonaa sakkomaksuja Kelalle?

Kyse on poliittisista valinnoista. Helsingin valtuustossa kukaan ei esittänyt lisää rahaa työllisyyden hoitoon, vaikka ylijäämiä kertyi taas satoja miljoonia. Ja eduskunta leikkaa työttömyysturvasta, mutta jakaa verohelpotuksia rikkaille ja paisuttaa asevarustelua.

Muutos on tullut ennenkin vallan kabinettien ulkopuolelta. Voimme tehdä sen yhdessä – ammattiliittojen, työttömien ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnalla.

(Artikkeli Eespäin-lehteen 1/2026, 8.4.2026, kuva Toivo Koivisto)