Helsingin valtuuston ensi vuodelle hyväksymä budjetti jatkaa ylijäämien keräämistä samalla kun se alibudjetoi palveluja. Tavoitteena on tehdä ylijäämää noin 150 miljoonaa euroa, vaikka aiempien vuosien ylijäämiä makaa pankkitileillä toista miljardia. Palveluihin ja muihin toimintamenoihin osoitetaan vajaat 4 % enemmän kuin tänä vuonna käytetään. Lisäys ei riita kattamaan kustannusten, asukasmäärän ja palvelutarpeiden kasvua.

Tilastokeskuksen julkaisema kuntien peruspalveluindeksi on noussut vuodessa 3,6 % ja Helsingin asukasmäärä 1,3 %. Lisäksi menoja kasvattaa poikkeuksellisen suuri työttömyys (13,6 %) ja vanhuspalvelujen tarpeiden kasvu.

 

Kamppailua lähipalveluista

Ylijäämän kasaaminen jatkuu myös sosiaali- ja terveyspalveluissa, vaikka hoitojonoissa on tuhansia. Tänä vuonna ylijäämää arvioidaan kertyvän sotepe-toimialalla 90 miljoonaa ja ensi vuoden tavoite on yli 54 miljoonaa.

Asukasliikkeet lähiterveysasemien puolesta heijastuvat budjetissa lupauksina turvata palvelut riittävän lähellä ja selvittää Haagaan ja Oulunkylään kaavailtuja jättikeskuksia korvaavia tilaratkaisuja. Stadin yhteisötalot (asukastalot) on nyt kirjattu selvästi budjettiin, mutta niiden henkilöresursseja on vähennetty.

Lapsiperheiden tyytymättömyyteen vastataan muun muassa pienentämällä peruskoulun alimpien luokkien ryhmäkokoja ja parantamalla varhaiskasvatuksen henkilöstön sijaisjärjestelmää. Paljon riippuu jatkossakin asukkaiden ja henkilöstön aktiivisuudesta.

 

Missä työllisyysohjelma?

Työttömiä on Helsingissä ennätysmäärä, noin 50 000. Heistä lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä. Budjetissa ei ole kuitenkaan mitään työllisyysohjelmaa. Sen sijaan varaudutaan maksamaan 119 miljoonaa euroa ns. sakkomaksuja, joita kunnilta peritään, jos työttömiä ei työllistetä. Palkkatukityöllistäminenkin on lopetettu kokonaan, vaikka laki mahdollistaisi sen monien kohdalla.

Jopa kaupungin asuntojen vuokrien karkaaminen pienituloisten ulottumattomiin on toinen iso ongelma, joka budjetissa sivuutetaan. Eikä vain sivuuteta, vaan kaupunki jatkaa HEKAn asuntojen ja tonttivuokrien korottamista. Etenkin pienituloisiin iskevät myös joukkoliikenteen HSL-lippujen hintojen korotukset.

 

Salassa ja pienessä piirissä

Vaihtoehdon puuttuminen valtuustossa näkyi siinä, että budjettisovussa olivat mukana puolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon. Eri mieltä olivat vain perussuomalaiset, jotka olisivat leikanneet tuntuvasti määrärahoja ja maahanmuuttajien palveluja.

Lain mukaan asukkaiden pitäisi voida osallistua ja vaikuttaa kuntien päätöksentekoon. Helsingissä päätöksiä viedään kuitenkin yhä pienempään piiriin, valtuustosta lautakuntien ja viranhaltijoiden päätettäväksi.

Hallintosääntöä muutettiin lisäksi niin, että ”turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä” hankkeita ei tuoda valtuustoon, vaikka ne olisivat vaikka kuinka kalliita. Mitä muuta kuin epäluottamusta äänestäjien valitsemiin valtuutettuihin kuvaa se, että salassa pidettävien asioiden normaalit menettelytavat eivät enää riitä ”Nato-Helsingissä”?

 

(Tiedonantaja-lehden joulukuun 2025 numeroon)