Kaataako kansalaistoiminta kiinteistökeinottelijat Lapinlahdessa?

9.5.2020

 

Vielä muutama viikko sitten näytti siltä, että Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyy esityksen myydä kiinteistösijoitusyhtiö NREP:lle Lapinlahden sairaalan rakennukset ja rakennusoikeutta puistoon. Nyt asetelma on muuttunut.

Kansalaistoiminta on saanut Vasemmistoliiton lisäksi SDP:n ja RKP:n asettumaan selvästi Lapinlahden myymistä vastaan. Myös vihreiden piiristä on esitetty vaihtoehtoja NREP:n suunnitelmalle, mutta vihreiden ryhmä ei ole kyennyt vieläkään selvästi irtaantumaan lupauksista myydä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittaa hotelli- ja asuntorakentamista Lapinlahden puistoon.

Vetoomukset Lapinlahden puolesta

Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys Lapinlahden rakennusten ja rakennusoikeuksien myymisestä on jo kahteen kertaan jätetty kaupunkiympäristölautakunnassa pöydälle. Tähän vaikuttivat lautakunnan monilta tahoilta saamat laajat ja hyvin perustellut vetoomukset myyntiesityksen hylkäämiseksi.

”Arvokasta kulttuuriperintöä, monimuotoista viherympäristöä ja ihmisten hyvinvointia ei pidä uhrata kaupalliselle ahneudelle”, esitti 112 taiteen, tieteen ja kansalaisyhteiskunnan vaikuttajaa. Idea vetoomuksesta syntyi noin viikko ennen lautakunnan kokousta ja lähdin muutaman muun kanssa sitä kokoamaan.

Vetoomuksen allekirjoittivat mm. arkkiatri Risto Pelkonen, akateemikko Juha Leiviskä, elokuvaohjaajat Aki Kaurismäki, Saara Cantell ja Kaisa Rastimo, arkkitehtiliiton varapuheenjohtaja Harri Hautajärvi, kirjailijat Sirpa Kähkönen ja Marja-Leena Mikkola, näyttelijät Oona Airola, Laura Birn, Krista Kosonen, Vilma Melasniemi ja Juho Milonoff, teatteriohjaajat Esa Leskinen, Lauri Maijala ja Raija-Sinikka Rantala, muusikot Milana Misic, Jussi Raittine ja Tuomo (Tumppi) Valokainen, useita eri alojen professoreita ja ympäristöasiantuntijoita.

Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja korjausrakentamisen asiantuntijoiden kannanotossa perusteltiin Carl Ludvig Engelin suunnitteleman, vuonna 1841 toimintansa aloittaneen Lapinlahden sairaala-alueen ”ainutlaatuisuutta niin rakennus- ja puutarhahistorian kannalta kuin kokonaisuutena, jonka merkitys sekä kulttuuriperintönä että kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilualueena on mittaamattoman suuri”.

Kantaa Lapinlahden puolesta ottivat myös luonnonsuojelujärjestöt, Pro Lapinlahti mielenterveysseura, Puutarha-ala ja Stadin Slangi. Kuvittajien ja sarjakuvantekijöiden järjestöt paheksuivat kiinteistösijoittajien yritystä valjastaa Tove Jansson tukemaan Lapinlahden tuhoamista. He halusivat pelastaa Lapinlahden luovalle ja sivistyneelle mielelle. Lapinlahden sairaala-alueen säilyttämiseksi esitettyjä perusteluja kokosi hyvin yhteen taidehistorioitsija ja toimittaja Marja-Terttu Kivirinta artikkeliinsa Kritiikin Uutisissa.

Itse hämmästelin kokoomuksen ja vihreiden intoa myydä valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojeltu Lapinlahti ja jyrätä sen 180-vuotiasta mielenterveystyön perinnettä jatkava ja uutta kaupunkikulttuuria luova yhteisö. Etenkin kun NREP:n suunnitelma oli ristiriidassa jopa alueen suunnittelusta järjestetyn ideakilpailun ohjelman ja suunnitteluperiaatteiden kanssa.

Rahako ratkaisee?

Lapinlahdessa on kyse kulttuuri- ja luontoarvoista, mielen hyvinvoinnista, kansalaistoiminnasta ja kaikille avoimesta julkisesta tilasta. Näitä arvoja ja merkityksiä ei voi mitata vain rahassa.

Toisaalta on kyse Helsingin kaupungin johtajien ja kaupunkisuunnittelun johtavien virkamiesten pitkäaikaisesta pyrkimyksestä myydä Lapinlahden alue. Lapinlahden puistoa on vuosikymmenten varrella kavennettu ja sen rakennusten kunnossapitoa on laiminlyöty.

Myymistä perustellaan ennen muuta sillä, että kaupungilla ei ole varaa Lapinlahden rakennusten peruskorjaamiseen. Suojeltujen rakennusten kunnostamisen rahoittamiseksi tarjotaan kiinteistösijoitusyhtiölle rakennusoikeutta Lapinlahden puistoon. Hyväksyttäväksi esitetyssä NREP:n suunnitelmassa puistoon tulisi 250 paikkainen 5-kerroksinen hotelli ja kaksi kerrostaloa asuntokäyttöön, yhteensä 16 000 kerrosneliötä uutta rakentamista. Se kolminkertaistaisi alueen rakennuskannan.

Tällainen tietysti kiinnostaa Luxemburgin veroparatiisin sijoitetuille rahoille kovaa tuottoa tavoittelevaa NREP-yhtiötä. Se on palkannut viestintätoimiston, joka lobbaa myös amerikkalaista F-35 hävittäjää ilmavoimien HX-hankkeessa.

Kaupungin rooli on herättänyt paljon kriittisiä kysymyksiä. Eikö Helsinki halua kantaa vastuutaan suojella Lapinlahtea? Ovatko kaupungin päätökset veroparatiisitalouden vastustamisesta tyhjää sanahelinää? Entä kaupunkistrategian lupaukset asukkaiden osallisuudesta, hyvinvoinnista ja uudesta kaupunkikulttuurista?

Myyntiä ajaneet ovat esittäneet Lapinlahden kunnostamisen hinnaksi 20 – 50 miljoonaa euroa. Summan liioittelu on sopinut sekä myyjien että ostajan pirtaan. Kaupungin tilahallinto on pyrkinyt näin perustelemaan myymistä ja NREP puolestaan sitä, että se maksaisi kaikista rakennuksista vain 1 miljoonan.

Kunnostaminen voidaan kuitenkin tehdä halvemmalla ja vaiheittain useiden vuosien kuluessa. Jos tarkoituksena ei ole siirtää Lapinlahtea kaupalliseen yrityskäyttöön, selvitään edullisemmin. Toki kunnostus silti maksaa. Puhutaan ainakin 10 – 13 miljoonasta, mutta usealle vuodelle jaettuna.

Pormestari Jan Vapaavuori yritti blogissaan asettaa vastakkain homekoulujen korjaamisen ja Lapinlahden. Helsingin viime vuoden tilinpäätöksessä ”rakennusten” tuotot ovat kuitenkin 236 miljoonaa euroa suuremmat kuin menot. Tilanne on ollut osapuilleen sama jo pitkään. Tästä kiinteistötoimen ylijäämästä pieni murto-osa riittäisi kattamaan Lapinlahden kunnostamisen kulut.

Kaupungin tilinpäätös on 379 miljoonaa ylijäämäinen ja koko kaupunkikonsernin yhteenlaskettu tulos peräti 504 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös tämän vuoden budjetti on tehty satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle. Kun pankkitileillä makaa toista miljardia euroa, pystyy kaupunki selviytymään sekä koronakriisistä että velvoitteistaan.

Helsingillä on siis rahaa kunnostaa Lapinlahti ja säilyttää se omistuksessaan. Eikä tätä varten tarvitse rakentaa Lapinlahden puistoon.

Asukkaiden vai bisneksen Helsinki?

Pormestari Vapaavuoren mielestä Lapinlahti on vuokrattu vain ”väliaikaisesti kansalaistoiminnan käyttöön”. Asenne kuvaa valitettavan hyvin Helsingin kaupungin johdon ja kaupunkiympäristötoimialan johdon suhtautumista. Kansalaistoiminta ja uusi kaupunkikulttuuri on häädetty VR:n makasiineilta, Hietalahden Nosturista ja Konepajahallista, Harjun nuorisotalolta, Jätkäsaaren makasiineista….

Kaupungin johdossa näyttää olevan vaikea ymmärtää sitä, miten vahvasti monet helsinkiläisten tärkeiksi kokemat asiat kiteytyvät Lapinlahdessa. On kyse suhtautumisesta kaupunkiin kaikille avoimena julkisena tilana, mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, kulttuuriperintöön ja luovaan kulttuuritoimintaan, kaupunkiluontoon, kansalaistoimintaan sekä päätöksenteon avoimuuteen ja demokraattisuuteen.

Maanantaina kaupunginvaltuutetut ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille toimitetaan tuhansien allekirjoittajien adressi, joka syntyi jatkona 112 taiteilijan, tutkijan ja kansalaistoimijan vetoomukselle. Mukana ovat mm. akateemikko Pirjo Honkasalo, Helsingin yliopiston apulaisrehtori Päivi Kousa, rovasti Helena Haataja, historian professori emeritus Matti Klinge, useita arkkitehtuurin, arkkitehtuurin historian ja maisema-arkkitehtuurin professoreita, mielenterveyden ja sosiaalityön asiantuntijoita, vihreiden johtotehtävissä aiemmin toimineet Ville Komsi ja Eero Yrjö-Koskinen, Neil Hardwick, Riikka Suominen ja useita muita kirjailijoita ja ohjaajia, näyttelijöitä ja musiikin tekijöitä, pääekonomisti Timo Tyrväinen, Helsingin kaupunginosayhdistysten johtohenkilöitä, luonnonsuojelijoita, eri alojen opiskelijoita, ammattiyhdistysliikkeen aktiiveja ja monia muita.

Kaupunkiympäristölautakunta on jo kahdesti jättänyt asian pöydälle. Nyt tiistaina on syytä odottaa uuden aikalisän sijasta yksiselitteinen päätös hylätä esitys Lapinlahden rakennusten myymisestä ja puistoon rakentamisesta. Lapinlahtea on kunnostettava kaupungin omistama ja kaikille avoimena  tilana, alueen perinteitä ja nykyistä toimintaa arvostaen.

(Artikkelin kuva Lapinlahdesta: Toivo Koivisto)

© 2020 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »