Kenen Eurooppaa hallitus ajaa?

30.6.2006

Suurin osa kansalaisista kokee, että Euroopan unioni ajaa heille vieraita tavoitteita eikä heillä ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen. Ammattiyhdistysväki ja kansalaisliikkeet protestoivat ympäri Eurooppaa sitä vastaan, että ihmisten ja luonnon hyvinvointi on alistettu suuryhtiöiden voitontavoittelulle. Sodanvastaisessa liikkeessä ja kehitysmaissa toivotaan Euroopasta vastapainoa USA:n maailmanherruuspyrkimyksille.

Suomen hallitus on kuitenkin asettanut EU-puheenjohtajakauden tavoitteissa etusijalle taloudellisen kilpailukyvyn parantamisen, kansalaisten enemmistön torjuman EU:n perustuslain edistämisen, unionin laajentamisen ja EU:n voimistamisen kansainvälisenä toimijana yhteistyössä USA:n kanssa.

Hallituksen puheenjohtajakaudelle asettamien tavoitteiden ja kansalaisten toiveiden välillä on syvä kuilu.

Perustuslaki ja demokratiavaje

Kilpailun ja pääoman vapauden ensisijaisuuteen perustuva EU:n perustuslaki kaatui Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä. Suomalaisistakin sen hyväksymistä kannattaa mielipidekyselyjen mukaan vain 20 – 25 prosenttia.

Tuomalla perustuslakiesityksen eduskunnan ratifioitavaksi Matti Vanhasen ja Eero Heinäluoman johtama hallitus osoittaa, että uskollisuus euroeliitille on sille tärkeämpää kuin kansalaisten kuuleminen ja demokratia.

Jos ajatellaan kansalaisten toiveita ja Euroopan kehityksen keskeisiä ongelmia, tarvitaan EU-komennon sijasta alhaalta ylöspäin kasvavaa demokratiaa ja kaikkien Euroopan kansojen tasavertaisuuteen perustuvaa yhteistyötä. Tällainen ”uudenlainen ETYK” ei kuitenkaan sovi euroeliitille, joka pelkää kansanvaltaa ja ajaa suuryhtiöiden kilpailukyvyn vahvistamista halpatyövoiman käyttöä laajentamalla.

Kilpailukyky ja ”joustavuus”

Suomi on kärkimaita talouden kilpailukyvyssä. Helsingin pörssiin listatut yhtiöt tekevät tänä vuonna ennakkotietojen mukaan ennätykselliset 15 miljardin euron voitot ja jakavat omistajilleen 10 miljardia osinkoina.
Pääoman ahneudella ei ole kuitenkaan rajoja. Voittoa tekevät yhtiöt irtisanovat väkeä ja vievät pääomia ulkomaille. Esimerkiksi Nokia-yhtiö käyttää alihankkijoidensa kautta hyväksi halpatyövoimaa muun muassa Kiinassa ja suomalainen metsäteollisuus hävittää Aasian ja Latinalaisen Amerikan sademetsiä.

Sen sijaan, että pyrkisi rajoittamaan työntekijöiden ja luonnon kustannuksella tapahtuvaa voitontavoittelua, hallitus tukee suuryhtiöiden pyrkimyksiä lisätä työelämän joustoja, keventää pääoman verotusta ja alistaa julkiset palvelut yksityiselle voitontavoittelulle.

Palveludirektiivi ja ”kupru”

Kuvaavaa on, että hallitus ajaa EU:n palveludirektiivin hyväksymistä ja sen soveltamisalan laajentamista, joka uhkaa työehtosopimusten yleissitovuutta ja laajentaa julkisten palvelujen kilpailuttamista — vaikka direktiluonnosta onkin lievennetty ay- ja kansalaisliikkeiden kamppailun tuloksena. Suomen puheenjohtajakaudelle siirtyivät myös Maailman kauppajärjestön GATS-sopimusta koskevat ratkaisut, jotka voivat laajentaa julkisten palvelujen kilpailuttamista.

Samaa linjaa hallitus pyrkii toteuttamaan myös kotimaisella kunta- ja palvelurakennehankkeella, jonka puitelaista päästiin sopuun juhannuksen jälkeen. Hankkeen tarkoituksena on rajoittaa kuntien menokehitystä, keskittää palveluja suurempiin yksiköihin, siirtää aiempaa useammat palvelut kuntayhtymille tai yhtiöille ja lopettaa osa kunnista. Vaikka puitelakiesitykseen ei kirjattu yksityistämistä, se etenee kuntien kilpailuttaessa ja ulkoistaessa palveluja. Se heikentää myös työntekijöiden sopimusturvaa.

Energiapolitiikka ja ilmastonmuutos

EU:n uusien tilastojen mukaan Suomi kuuluu niihin EU-maihin, jotka ovat kaikkein heikoimmin suoriutuneet Kioton ilmastosopimuksen tavoitteista. Vanhojen EU-maiden päästöt olivat vähentyneet vuoden 2004 loppuun mennessä vain yhden prosentin vuoden 1990 tasosta, vaikka sopimus edellytti tässä ensivaiheessa vähintään 8 prosentin vähennystä päästöihin.

Ilmastonmuutoksen torjumisen vaatiman päästöjen radikaalin vähentämisen sijasta hallitus on asettanut etusijalle halvan energian saannin turvaamisen suurteollisuudelle. Valtion budjettituki uusiutuvalla energialle on vain 30 miljoonaa euroa vuodessa. Se on hävyttömän vähän — vain kymmenesosa Fortumin johtajien optiotuloista, energiayhtiöiden jättivoitoista puhumattakaan.

Myös Suomelle erityisen tärkeää yhteistyötä Venäjän kanssa tarkastellaan EU-puheenjohtajakauden tavoitteissa ensisijassa energiansaannin varmuuden turvaamisen näkökulmasta.

Mihin vie kumppanuus USA:n kanssa?

Suomi isännöi puheenjohtajakaudella isoja tapahtumia, kuten syyskuussa Helsingissä pidettävä Aasian ja Euroopan maiden huippukokous ja lokakuussa Lahdessa pidettävä epävirallinen EU:n huippukokous, johon on kutsuttu myös Venäjän presidentti. Lisäksi Suomen hallitus on tämän vuoden loppuun jatkuvan puheenjohtajakauden aikana keskeisessä vastuussa EU:n yhteisestä politiikasta muun muassa Lähi-idän suhteen.
EU:n yhteisessä turvallisuuspolitiikassa USA nähdään kumppanina maailmanlaajuisessa kamppailussa energian ja muiden luonnonvarojen hallinnasta. EU-johtajat ovatkin pyrkineet palauttamaan ennalleen Irakin sodan välillä kärjistämät suhteet presidentti Bushin hallintoon. Myös Suomen hallitus on vaiennut USA:n jatkamasta Irakin miehityksestä ja tukenut painostusta Irania ja Palestiinaa vastaan. EU:n taistelujoukkojen pitäisi olla Suomen puheenjohtajakauden päättyessä toimintavalmiita ja yhteensopivia myös Nato-johtoisiin operaatioihin.

USA:n vaikutus EU:n politiikkaa näkyi myös kun EU:n ulkoministerit päättivät kesäkuun alussa kiristää Kuubaa vastaista politiikkaa.

Kansalaisten Eurooppa

Suomalaisten enemmistön tärkeänä pitämien arvojen – kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion, demokratian, ympäristönsuojelun ja liittoutumattomuuden — puolustaminen jää puheenjohtajakaudella ennen muuta kansalaistoiminnan varaan.

Toistakymmentä eri puolilla Suomea kesän ja syksyn aikana pidettävää EU-kokousta tarjoavat mahdollisuuden kertoa tänne tuleville EU-johtajille, että vaadimme toisenlaista Eurooppaa, jossa jokaiselle ihmiselle kuuluvat perusoikeudet eivät ole kaupan ja joka rakentaa oikeudenmukaisempaa maailmaa, suojelee luontoa ja vastustaa sotaa.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »