Entisenä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä ja Ylioppilaslehden toimittajana on ollut surullista seurata ylioppilaskunnan päätymistä konkurssin partaalle. Maailman rikkaimmaksi kuvattu ylioppilaskunta on menettämässä omaisuutensa ja se uhkaa johtaa myös Ylioppilaslehden lopettamiseen.

Toista sataa vuotta sitten ”isänmaan toivoille” kerätyin lahjoitusvaroin silloisen Helsingin laidalle rakennettu Vanha ylioppilastalo on nykyisin kaupungin ydinkeskustassa. Arvokiinteistöjä ovat nykyisin myös Uusi ylioppilastalo ja Kaivopihan kortteli, joiden tontit kaupunki myi silloin halvalla ylioppilaskunnalle. Lahjoitusvaroin ylioppilaskunta rakennutti sittemmin Domus Academican ensimmäiset opiskelija-asuntolat, nekin nykyisin Helsingin ydinkeskustassa. Ylioppilaskunta kasvatti varallisuuttaan käyttämällä Kaivopihan korttelin rakennusoikeutta, perustamalla opiskelijaruokaloita, opiskelijamatkatoimistolla ja kustannusyhtiö Gaudeamuksella (joka myytiin yliopistolle 2016).

Mutta nyt uutiset kertovat ylioppilaskunnan taloudesta vastanneen YLVA-yhtiön olevan konkurssin partaalla ja ylioppilaskunnan menettävän Vanhasta ylioppilastalosta alkaen lähes kaikki kiinteistönsä. Mitä ihmettä on tapahtunut?

*****

Isoksi konserniksi kasvaneen HYY-Yhtymän (YLVA) ytimessä on ollut kiinteistötalous. Kun HYYn kiinteistöt sijaitsivat hyvillä paikoilla ja kiinteistömarkkinoilla liikkui rahaa, se näytti tuottoisalta strategialta.

Ylioppilaskunnan talousjohtajana toimi pitkään, vuosina 1969-2002 Tapio Kiiskinen. Hän oli myös HYY-Yhtymän, nykyisen YLVAn toimitusjohtaja vuoteen 2002 asti. Voi olla, että HYYn edustajistoon ja hallitukseen valitut opiskelijat tottuivat talouden vakaaseen kehitykseen, jossa vältettiin isoja riskejä? Toisaalta Kiiskisen johdolla oli talous- ja kiinteistöhallinto keskitetty HYY-Yhtymän johtoon.

HYY-konsernin talouden johtaminen irtaantui vähitellen yhä enemmän ylioppilaskunnan edustajiston, opiskelijoiden vaaleilla valitsemien edustajien käsistä. Näin sivusta seuraten on näyttänyt siltä, että kiinteistöbisnes ohjasi monesti ylioppilaskuntaa opiskelijoiden oman toiminnan kustannuksella. Esimerkiksi Vanha ylioppilastalo vuokrattiin 2013 ulkopuoliselle ravintolayritykselle ja opiskelijajärjestöt häädettiin myös Uudelta ylioppilastalolta Leppäsuolle.

1990-luvun lamasta kuivin jaloin selvinneen ylioppilaskunnan talousjohto teki kiinteistömarkkinoiden ylivirittämien odotusten pohjalta isoja sijoitusratkaisuja erityisesti 2016-2018. HYY-Yhtymä osti lainarahalla Seurahuoneen ja ryhtyi uudistamaan siitä ja osasta Uutta ylioppilastaloa huippuhotelliksi. Samaan aikaan se hankki lainarahalla Kalliosta tontit ja ryhtyi rakennuttamaan niille Lyyra-korttelia hotellille, toimistoille ja vuokra-asunnoille. Yhdysvaltojen kiinteistökuplasta 2008-2009 puhjenneen finanssikriisin opetukset oli unohdettu.

*****

Sen perusteella, mitä olen kuullut ja lukenut noista vaiheista, HYYn hallitus ja edustajisto saatiin siunaamaan 2018 ja 2019 käynnistyneet kiinteistöhankkeet lupaamalla isoja tuottoja ja mahdollisuutta luopua ylioppilaskunnan jäsenmaksuista. Opiskelijaedustajat luottivat talousjohtoon ja YLVAn hallituksessa istuviin asiantuntijoihin. Keitä he olivat?

Tapio Kiiskisen seuraajana HYY-Yhtymän toimitusjohtaja toimi hotelli- ja muuhun kiinteistöbisnekseen innostumisen vuosina Antti Kerppola, entinen HYYn edustajiston jäsen, joka siirtyi vuonna 2020 omaan kiinteistösijoitusyhtiöön. Myös hänen seuraajansa ja pitkään Kerppolan kanssa HYY-Yhtymässä toiminut Leaa Talvas on jatkanut kiinteistöbisnestä pohjoismaisessa kiinteistösijoitusyhtiössä.

HYY-Yhtymän hallituksessa ovat istuneet kaikkina näinä vuosina ylioppilaskunnan edustajiston isojen ryhmien edustajat. Esimerkiksi riskisijoitusten kannalta keskeisenä vuonna 2018 oli puheenjohtaja Aarni Suvitie (sd) ja jäseninä Ilmi Salminen (ainejärjestöt, kok), Anna-Maija Riekkinen (vas), Hanna-Maria Häkkilä (osakunnat, sd) ja Tarik Ahsanullah (kok), monet heistä olivat hallituksessa useammankin kauden. Yhtymän hallintoneuvoston puheenjohtajana oli Amanda Pasanen (vihr) ja ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Lauri Linna (vas).

Kun katsoin vuosikertomuksia, on HYY-Yhtymän (YLVAn) hallituksen asiantuntijajäseninä istunut nykyisten ongelmien syntyvuosina neljä kiinteistö- ja sijoitushankkeiden ammattilaista: eläkevakuutusyhtiö Varman sijoitustoiminnasta vastannut varatoimitusjohtaja Reima Rytsölä, joka sittemmin siirtyi valtion sijoitusyhtiö Solidiumin toimitusjohtajaksi, asuntosijoitusyhtiö Saton silloinen toimitusjohtaja Erkka Valkila, kiinteistöhankkeisiin erikoistuneen Bird & Birdin osakas ja Helsingin yliopistokiinteistöt Oy:n hallituksen nykyinen puheenjohtaja Jaakko Hietala sekä ”osaavan omistajuuden” verkoston,  Boardman Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tarja Pääkkönen.

Ansiokkaasti perinteitään jatkanut Ylioppilaslehti on nostanut esille ylioppilaskunnan edustajien ohella näitä asiantuntijoita, joiden virhearviot eivät ole pysäyttäneet heidän uraansa sijoitusmarkkinoilla. Muualla mediassa ei heistä ole taidettu kertoa.

HYYn kiinteistökuplaa olivat omiaan edistämään myös Helsingin kaupunkisuunnittelussa vallalla ollut into saada kaupunkiin lisää hotelleja. Venäläisten ja muiden turistien virran uskottiin vain kasvavan. Mutta sitten tulivat Covid-pandemia ja Ukrainan sota.

HYY:n hallituksessa istuivat noina vuosina ainejärjestöjen, vihreiden, sitoutumattoman vasemmiston ja sosialidemokraattien edustajat, jossain vaiheessa kaikki ylioppilaskunnan edustajiston poliittiset ryhmät. Oppositiota kiinteistöhankkeille ei ollut.

Voin ymmärtää, että tavallisen opiskelijan oli vaikea kyseenalaistaa ammattilaisten esityksiä. Mutta eikö varoitusvalojen olisi pitänyt syttyä, kun ylioppilaskunnan varat sidotaan suuriin hotelli- ja kiinteistöhankkeisiin ja talous irtaantuu Vanhaa ja Uutta ylioppilastaloa myöten opiskelijoiden toiminnasta?

*****

Pankit ja muut rahoitusyhtiöt kertovat kantavansa yhteiskuntavastuuta. Miten ne kantavat sitä nyt, kun on kyse ylioppilaskunnan kulttuurihistoriasta ja opiskelijoista?

Osana velanhoitosuunnitelmaa YLVA myi keväällä Lyyran kiinteistön ja YLVAn tulos oli viime vuonna lievästi plussalla (+3 milj.).  Jatkotoimiin rahoittajat eivät ole kuitenkaan valmiita antamaan YLVAlle enää aikaa, mikä näyttää ylioppilaskunnan painostamiselta pakkoluovuttamaan kiinteistönsä sijoittajille. Tämä kuva tulee siitäkin, että edes yliopiston ja kaupungin tukemalle säätiöhankkeelle Vanhan ylioppilastalon säilyttämiseksi Helsingin yliopiston yhteydessä ei ole annettu mahdollisuuksia. Helsingin Sanomien tietojen mukaan eläkevakuutusyhtiö KEVA olisi valmis ostamaan kaikki YLVAn keskustakiinteistöt 200 miljoonalla, kun niiden arvio on tilinpäätöksen mukaan 288,4 miljoonaa.

Kysynkin Seurahuoneen hankkeen rahoittajien OP-Yrityspankin, Nordean, Aktian ja Lähi-Tapiolan yhteiskuntavastuuta. Samoin Lyyran rahoittajien Varman, Nordean ja pohjoismaisen investointipankki NIBn vastuuta. Entä YLVAn neuvonantajana varmaan muhkean palkkion laskuttaneen kansainvälisen kaupallisten kiinteistösijoitusten investointiyhtiön JLL:n vastuu? Oma lukunsa on vielä tilintarkastusyhtiö KPMG, joka siunasi aikoinaan riskisijoitukset.

YLVAn toimintakertomuksen 2024 mukaan sen koko kiinteistöomaisuuden käypä arvo on 377 miljoonaa euroa. Nettovelkoja on 267 miljoonaa. Kyse on siis likvidin rahan puutteesta, lainarahalla tehtyjen riskisijoitusten aiheuttamasta rahoituskriisistä. HYYn omaisuuden arvo tuskin katoaa. Kenen eduksi HYYn velkojat pelaavat? Missä ovat niiden panostukset koulutukseen ja kulttuuriin, ”isänmaan toivoihin”?

Vanha ylioppilastalo, taustalla Uutta ylioppilastaloa. Kuva YLVA

(Artikkeliin lisätty 9.11. HYYn edustajistoryhmien edustajat HYY-Yhtymän johdossa 2018. Tiedot edustajista muinakin vuosina tästä linkistä.)