Konsulttiesitys koulujen lopettamisesta hylättävä

1.2.2007

Kouluverkon tarkistamista koskeva konsulttiesitys perustuu yksipuolisille ja virheellisille lähtökohdille. Asian valmistelua ei ole mitään syytä jatkaa konsulttiesityksen pohjalta.

Ensinnäkin konsulttiesityksessä on tarkastelu lähinnä koulurakennusten neliömääriä. Tärkein eli koulun kasvatukselliset tavoitteet ja erityisopetuksen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden, lasten koulumatkojen turvallisuuden ja koulutilojen kehittämisen tarpeet on sivuutettu.

Koulujen neliömäärien tarkastelukin on tehty virheellisesti. Mittana on käytetty opetushallituksen normien sijasta ns. tehokapasiteettia, jonka mukaan kouluihin pitäisi sijoittaa 15 % suurempi oppilasmäärä.

Lisäksi on sivuutettu lähikoulujen ja pienten oppilasryhmien merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi Stakesin syksyllä julkaiseman lasten ja nuorten mielenterveysongelmien lisääntymistä selvittäneen tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että helpoin ja tehokkain tapa vähentää tällaisia ongelmia on panostaa kouluihin.

Toiseksi tarkastelussa on sivuutettu koulujen merkitys laajemminkin alueensa kehitykselle.

Lapsimäärien supistumisen nojalla tehtävä koulun lopettaminen johtaa helposti siihen, että lapsiperheiden määrä vähenee entisestään tällaisten lähipalvelujen puuttumisen takia. Koulurakennuksilla on usein tärkeä merkitys myös lasten harrastustoiminnan ja muun asukkaiden alueellisen toiminnan keskuksina. Koulujen lopettaminen on omiaan lisäämään alueellista eriarvoisuutta.

Kolmanneksi koulujen vähentämiseen ei ole taloudellisia perusteita. Lähikoulut ja korkeatasoinen koulutus ovat myös talouden menestyksen tekijä. Helsingin kaupunki puolestaan tekee voittoa.
Kaupunginvaltuustolle kaksi viikkoa sitten jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteen laskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa. Kaikkien taloushallinnon esittämien ylimääräisten varausten jälkeenkin voittoa on 285 miljoonaa euroa.

Koulujen menoja puolestaan paisuttaa se, että kiinteistövirasto perii opetusvirastolta ns. sisäisiä vuokria 1oo miljoonaa euroa vuodessa. Jo kertaalleen verovaroilla maksetuista koulurakennuksista peritään vuokraa, johon sisältyy myös markkinaehtoista pääomavuokraa. Kaupungin tilintarkastajana pitkään toimineen Lea Krankin mukaan sisäisissä vuokrissa on ylimääräistä katetta keskimäärin 30 %. Se on kolme kertaa enemmän kuin se 10 miljoonaa, joka konsulttiesityksen mukaan koulujen lopettamisella voitaisiin säästää, jos vapautuviin tiloihin saadaan markkinoilta uudet vuokralaiset. (Näitä konsulttiesityksen arvioita vapautuvien tilojen tulevista tuotoista voi tosin epäillä, onhan joukoissa monia vaikeasti ulos vuokrattavia kohteita, mm. suojeltuja rakennuksia.)

SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa koulujen lopettamista.

Esitin kaupunginvaltuustossa, että budjettiesityksestä poistetaan kohta, jonka mukaan kouluverkkoa tarkistetaan lapsimäärien vähenemisen mukaisessa suhteessa. Vaihtoehtona ehdotin ensinnäkin kouluilta perittävien sisäisten vuokrien muuttamista omakustannuspohjalle. Toiseksi ehdotin, että siellä missä kouluista vapautuu tiloja lasten lukumäärän — ehkä tilapäisesti — vähentyessä, kehitetään koulutilojen monitoimikäyttöä alueen harrastustoiminnan, sopivien muiden palveluja ja asukastoiminnan keskuksina. Kolmanneksi ehdotin, että kaupungin talouden ylijäämistä ohjataan osa koulujen ja muiden peruspalvelujen resurssien, henkilöstön ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »