Kuka uskoo vaaleissa joulupukkiin?

24.11.2016

Puheenvuoroja

– Eespäin-lehti 1/07


Mielipidekyselyissä suurin osa äänestäjistä toivoo uudelta eduskunnalta toimia julkisten palvelujen, perusturvan ja työllisyyden parantamiseksi. Ja kuinka ollakaan, nyt vaalien alla puolue toisensa jälkeen esittää niihin lisää rahaa.
Valtapuolueet esiintyvät ikään kuin ne eivät olisikaan leikanneet kuntien rahoitusta, supistaneet työllisyysrahoja ja antaneet firmoille vapaita käsiä joukkoirtisanomisiin.

Kuntien palvelujen heikentäjiä

Hyvinvointipalveluihin nyt lisää rahaa lupaavat eduskuntapuolueet hyväksyivät juuri äsken yksimielisesti kuntapuitelain, jonka tavoitteena on karsia kuntien lähipalveluja, henkilöstöä ja menoja.
Budjetti leikkaa taas osan kunnille kustannustason nousun johdosta kuuluvista valtionosuuksien indeksitarkistuksista. Kaikkiaan kuntien vuotuista rahoitusta on leikattu 90-luvun alun jälkeen viidellä miljardilla eurolla.
Sama linja näkyy kunnissa. Helsingissäkin kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmät hyväksyivät yksimielisesti peruspalveluja määrärahojen alibudjetoimisen, vaikka kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien ylijäämää.

Köyhien kyykyttäjiä

Eduskuntapuolueet esittelevät vaaliohjelmia köyhyyden torjumiseksi. Mutta mitä ne ovat tehneet?
Kaikki keskeiset eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon hyväksyivät vuoden 2003 eläkepaketissa kansaneläkkeen pohjaosan poistamisen ja eläkkeiden leikkaamisen jatkossakin ns. taitelulla indeksillä. Pakettiin kuului myös elinikäkerroin, joka leikkaa vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneiden eläkkeitä yleisen eliniän noustessa.
Niin Lipposen kuin Vanhasen hallitukset ovat heikentäneet opiskelijoiden toimeentuloa jäädyttämällä opintorahan. Työttömien perusturvaa on reaalisesti alennettu. Lapsiperheiden tukien taso on laskenut 10 prosenttia 90-luvun alusta.

Työpaikkojen vähentäjiä

Hallituspuolueet kehuvat parantaneensa työllisyyttä. Tosiasiassa ne ovat supistaneet valtion työllisyysmäärärahoja ja päättäneet valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta, joka vie tuhansia työpaikkoja. Valtio ja kunnat ovat pahimpia pätkätöiden hyväksikäyttäjiä.
Hallitus on antanut työnantajille vapaat kädet joukkoirtisanomisiin — jopa firmoissa, jotka jakavat ennätysosinkoja. Eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon hyväksyivät valtionyhtiöiden yksityistämisohjelman, jolla yhtiöt vapautettiin myös vastuusta työllisyyden hoidossa.
Lisäksi kaikki eduskuntapuolueet ovat tukeneet tulopoliittisia sopimuksia, joilla on kasvatettu rikkaan vähemmistön pääomatuloja ja pahennettu etenkin naisvaltaisten alojen matalapalkkaongelmia.

Mistä nyt vaietaan?

Edellisten vaalien alla ei puhuttu sanaakaan kunta- ja palvelurakenteiden muutoshankkeesta. SDP nosti kuntien palvelujen puolustamisen jopa kampanjansa pääteemaksi. Mutta kun vaalit olivat ohi, ajettiin läpi puitelaki lähipalvelujen ja kuntien rajusta vähentämisestä.
Mistä hankkeista valtapuolueet tällä kertaa vaikenevat? Onko se Nato-jäsenyys?
Ainakaan EU:sta ne eivät halua keskustelua, vaikka tuleva eduskunta joutuu ottamaan uudelleen kantaa EU:n perustuslakiin, josta on tulossa uusi versio.

Uskottavuus ja vaihtoehto

Näiden vaalien erikoisuuksiin kuuluu se, että kaikki nykyiset eduskuntapuolueet pyrkivät hallitukseen ja ovat valmiita mihin tahansa hallituspohjaan. Tämä kertoo paljon myös Vasemmistoliiton ja vihreiden vaaliohjelmien uskottavuudesta, kun yhdelläkään kolmesta suuresta puolueesta ei ole aikomusta muuttaa nykyisen politiikan päälinjoja.
Eduskuntaan tarvitaan rehellinen vasemmistolainen ja punavihreä oppositio nostamaan esille olennaiset linjavalinnat ja suunnan muutoksen vaatimukset. Kokemus osoittaa, että kommunistien voimistuminen vaikuttaa vasemmistolaistavasti myös muihin puolueisiin.
Eriarvoisuuden jyrkkä lisääntyminen osoittaa, että nyt tarvitaan radikaalia tulojen, työn ja vallan uusjakoa. Ilmastonmuutos puolestaan osoittaa, että aikaa ei ole hukattavissa. On siirryttävä toisenlaiseen kehitykseen, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin markkinoiden vapaus ja pääoman voitontavoittelu.

 

 

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »