Lapin kansanedustajana pitkään toiminut Esko-Juhani Tennilä kuoli Rovaniemellä 6. huhtikuuta. Hän oli 76-vuotias. Suru-uutinen levisi ympäri maata. Tennilä tunnettiin ja häntä arvostettiin yli puoluerajojen.

Pienestä mökistä Tennilän kylältä, Rovaniemen maalaiskunnasta lähtenyt Esko-Juhani alkoi ammattikoulua käydessään avustaa pohjoisen lehtiä. Se tie vei Tampereen yliopiston kautta toimittajaksi. Yleisradion Ajankohtaisessa kakkosessa suorien lähetysten tekeminen ei tosin jatkunut pitkään, kun toimittaja Tennilä laittoi mukaan kuvaa, jossa hän oli itsekin marssimassa Rovaniemellä 1970 vieraillutta Persian shaahia vastaan.

Suomen kommunistiseen puolueeseen Esko-Juhani liittyi Tampereella asuessaan vuonna 1969. Eduskuntaan Tennilä valittiin ensimmäisen kerran 1975, jolloin hän työskenteli Tiedonantajan toimittajana Lapissa, pääpaikkana Kemi. Tiedonantajaa tilaava Lapin väki halusi räväkän, vasta 27-vuotiaan toimittajan kansanedustajaksi ja rakensi verkoston, jonka avulla tavoite toteutui. Kansanedustajan ura jatkui poikkeuksellisen pitkään, 36 vuotta, aina vuoteen 2011 asti.

*****

Tennilä kiersi ahkerasti Lappia, tapasi ihmisiä ja ajoi heidän esille nostamiaan asioita. Hänen kannatustaan kuvaa se, että kun SKDL ei ottanut Tennilää ehdokaslistalle vuoden 1983 vaalissa, Tennilä valittiin hänen tuekseen kootun valitsijayhdistyksen listalta eduskuntaan Lapin ääniharavana, 15 000 äänellä. Hän toimi useita vuosia myös Rovaniemen kaupunginvaltuustossa.

Kun SKP ja SKDL hajotettiin, Tennilä jatkoi eduskunnassa Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustajana. Hän toimi SKP-yhtenäisyyden puheenjohtajana vuoden ajan 1989-1990 ja jätti tehtävän osana sopimusta, jolla Devan eduskuntaryhmä yhdistettiin VAS:n ryhmään. Hän vastusti Vasemmistoliiton lähtöä Paavo Lipposen hallitukseen, joka  maksatti 90-luvun laman laskut työläisillä ja vähävaraisilla. Tästä hyvästä Tennilä erotettiin ryhmästä, mutta valittiin seuraavissa vaaleissa uudelleen eduskuntaan Vasemmistoliiton listalta.

Eduskunnassa Esko-Juhani oli ennen muuta Lapin kansanedustaja, puolusti pohjoisen ihmisiä ja vastusti Lapin riistämistä. Hän oli myös työttömien, eläkeläisten ja hyvinvointivaltion tavoitteiden puolustaja. Tennilä oli eduskunnan puhujamestareita, mutta ei vain puhunut. Olipa kysymys työttömistä, Ounasjoesta, saamelaisista tai rovaniemeläisen päiväkodin aidan korjaamisesta, hän myös toimi. Kemijokiyhtiön uhatessa kahlita Ounasjoen kosket, Esko-Juhani oli mukana soutamassa 312 kilometriä Hetasta Rovaniemelle Vapaan Ounasjoen puolesta.

*****

Neuvostoliiton hajoaminen oli Esko-Juhanille iso pettymys. Hän oli tehnyt paljon töitä yhteyksien kehittämisessä Murmanskiin ja yhteistyön rakentamiseksi idänkaupasta  urheiluun. Kriittisiäkin havaintoja kertyi, mutta hän uskoi Neuvostoliiton selviytyvän vaikeuksistaan. Kuvaavaa on, että Esko-Juhanin viimeiseksi kirjaksi jäi ”Jäämeri kutsuu – Koillisväylä, Murmansk ja Suomen mahdollisuudet” (2014).

Tennilä vastusti Natoon liittymistä ja Yhdysvaltojen asevoimien tuomista Suomeen. Hän halusi Suomen pysyvän sotilaallisesti liittoutumattomana ja rakentavan hyviä suhteita joka suuntaan. Nähtäväksi jää, löytyykö eduskunnasta tälle linjalle enää jatkajia, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus tulee päätettäväksi.

*****

Toista Esko-Juhanin kaltaista kansanedustajaa on nykyiseen politiikkaan vaikea kuvitella. Hän oli agitaattori, mutta osasi myös kuunnella ihmisiä. Taitava kirjoittajana ja toimittajan taustalla saamaan asiansa myös julki. Innokas jalkapalloilija ja herkkä runoilija.

Naimisiin Esko-Juhani meni presidentti Urho Kekkosen luvalla, 17-vuotiaana. Ilman Leena-vaimon tukea ja ymmärrystä jatkuva politiikan tekeminen ja reissaaminen ei olisi onnistunut. Heillä on kaksi lasta, Arto ja Tiina, sekä viisi lastenlasta. Kun perhe laajeni, Esko-Juhani alkoi kirjoittaa poliittisten pamflettien ja runojen lisäksi lastenkirjoja. Lastenlasten seurasta hän nautti Rovaniemen kodin lisäksi mökillä Simon Maksniemessä.

Lapin punikki, toveri ja ystävä on poissa, mutta hänen muistonsa elää ja elämäntyönsä vaikuttaa.

LEENA SOKERO
Rovaniemen kaupunginvaltuutettu 1973-2005

YRJÖ HAKANEN
SKP-yhtenäisyyden ja SKP:n puheenjohtaja 1990-2013

 

(Julkaistu Tiedonantaja-lehdessä 4/2024. Kuva: Veikko Koivusalo/KansA176069)