Miksi palveluja karsitaan, vaikka Helsinki tekee jättivoittoa?

15.9.2006


Helsingin Talouden ja toiminnan seurantaraportin 2/2006 mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulosennuste tälle vuodelle on peräti 289,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Samaan aikaan monissa palveluissa on puutetta määrärahoista ja henkilöstöstä. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja on alibudjetoitu. Edes kaikkia lakisääteisiä velvoitteita ei kyetä hoitamaan, vaikka sosiaali- ja terveystoimen menot ylittävät ennusteen mukaan talousarvion 60 miljoonalla eurolla.

Viime vuonna kaupunkikonsernin ylijäämä oli 137 miljoonaa euroa.

Historiallinen ylijäämä

Ennätyksellisen suuren ylijäämän kertyminen tänä vuonna johtuu siitä, että lähes kaikki tulot kasvavat enemmän kuin talousarvioon on kirjattu. Tämä koskee niin toimintatuloja, verotuloja ja valtionosuuksia kuin liikelaitosten tuottoja ja satunnaisia myyntituloja.

Ylijäämää kasvattavat etenkin Helsingin Energian tuloskehitys, sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisen tuoma myyntivoitto ja tonttikaupat. Mutta tulos on myös ilman liikelaitoksia muodostumassa yli 60 miljoonaa euroa talousarviota paremmaksi.

Tulos ei ole yllätys

Seurantaraportin tiedot osoittavat, että SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä oli oikeassa, kun arvostelimme viime syksynä kaupunginhallituksen budjettiesitystä niin tulojen kuin peruspalvelujen menojen alibudjetoimisesta.

Esitimme budjettiin yhteensä noin 80 miljoonan euron lisäykset sosiaali-, terveys- ja muihin peruspalveluihin. Vastaavasti esitimme tulopuolelle osaa Helsingin Energian liikevoitosta siirrettäväksi muiden peruspalvelujen rahoitukseen.

Kaikki muut valtuutetut kokoomuksesta Vasemmistoliittoon hyväksyivät kuitenkin yksimielisesti budjettiesityksen esittämättä siihen yhtäkään muutosta. Keväällä ne hyväksyivät samaa linjaa jatkavan raamin ensi vuoden budjetin valmistelulle. Vain allekirjoittanut esitti raamin muuttamista.

Kesäkuussa valtuustolla oli mahdollisuus käyttää sille kuuluvaa päätösvaltaa Helsingin Energian voittovarojen käytöstä, kun se päätti sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä ja kaupungin tilinpäätöksestä. SKP:n ja asukaslistan ryhmän esitys siitä, että ylijäämistä ja myyntivoitoista olisi siirretty lisää rahaa muihin palveluihin, ei saanut kuitenkaan tukea muista ryhmistä.

Budjettialoitteita

SKP:n ja asukaslistan ryhmä jätti keväällä myös joukon talousarvioaloitteita. Esitimme lisättäväksi 30 miljoonaa terveydenhuollon talousarvion raamiin ja 25,8 miljoonaa sosiaaliviraston raamiin. Työllisyyden edistämiseen ehdotimme lisää 10 miljoonaa ja joukkoliikenteen tariffitukeen 5 miljoonaa. Opetus- ja nuorisotoimen raamia esitimme nostettavaksi 5,2 miljoonalla. Kaupungin vuokra-asuntotuotantoon ja vuokrien nousun hillitsemiseen ehdotimme lisää 5 miljoonaa euroa.

Lisäksi ehdotimme kaupungin omilta peruspalveluiltaan perimien ns. sisäisten vuokrien muuttamista markkinavuokrista omakustannuspohjalle.

Aloite lisäbudjetista

Kun valtuustolle jaettiin elokuun lopussa tiedot ennätyksellisestä tulosennusteesta, SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaikille muille valtuustoryhmille neuvotteluja ensi vuoden talousarvion raamin korjaamiseksi. Tällekään emme saaneet tukea muista ryhmistä.

Syyskuun puolivälissä teimme aloitteen lisäbudjetista, jolla osa ylijäämistä ohjattaisiin jo tämän syksyn aikana sosiaali-, terveys-, sivistys-, joukkoliikenne- ja muiden palvelujen määrärahojen lisäämiseen ja henkilöstön palkkaukseen. Tätä aloitetta tuki yhdeksän muuta vasemmiston ja vihreiden valtuutettua.

Asukkaiden tarpeet vai liikevoitot?

Lähes 300 miljoonan euron tulosennusteen valossa kaupungilla ei ole mitään taloudellista tarvetta lopettaa terveysasemia, kouluja ja päiväkoteja, karsia vanhusten ja vammaisten palveluja tai nostaa taas joukkoliikenteen lippujen hintoja ja vuokria. Yhtä vähän on perusteita sille, että kaupungin johto kieltäytyy korjaamasta työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja palkkaamasta riittävästi vakinaista henkilöstöä.

Kunnan tehtävänä ei ole ylijäämien ja liikevoittojen kasvattaminen, vaan asukkaiden tarpeista huolehtiminen. Kokoomuslaisen ylipormestari Jussi Pajusen johdolla kunnan taloutta hoidetaan kuitenkin yhä enemmän kuin liikeyritystä.

Ylijäämillä paisutetaan nyt kaupungin liikelaitosten taseita ja kiinteistöomaisuuden arvoa. — Mitä varten? Valmistellaanko tällä laajenevaa yhtiöittämistä ja yksityistämistä?

Ennätyksellinen ylijäämä on historiallinen mahdollisuus siirtyä kaupungin palvelujen jo vuosia jatkuneesta karsimisesta palvelujen, niiden saatavuuden ja laadun parantamiseen. Tässä mitataan myös eri puolueiden taas vaalien lähestyessä antamien lupausten arvoa.

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »