Mitä maksaa, kuka maksaa?

24.1.2008

Helsingin kaupunginvaltuuston energialinjausten käsittelyssä näkyi vaalien lähestyminen. Mutta kyllä se kertoi myös syvemmästä muutoksesta. Enää ei keskustella siitä, pitäisikö tehdä jotain. Nyt on kyse siitä, mitä tehdään. Samalla nousee kysymys siitä, kuka maksaa laskut.

Helsingissä kaupungin energialaitos on suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Sen päästöjen vähentäminen edellyttää investointeja ja ne tietysti maksavat. Energialaitoksen omassa tuotannossa uusiutuvan energian osuus on vain muutama prosentti.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kokoomusryhmä tekivät uusiutuvan energian investoinneista keppihevosen, jolla he ajoivat peruspalvelujen rahoituksen leikkaamista lopettamalla energialaitoksen voitoista tehdyt siirrot muiden palvelujen rahoittamiseen. Tässä tarkoituksessa yhtäältä liioiteltiin energialaitokselle tulevia taloudellisia rasitteita ja toisaalta sivuutettiin energialaitoksen tulojen kasvu.

Kaupunginjohtaja väitti uusiutuvan energian osuuden nostamisen 20 prosenttiin maksavan Helsingille 1,5 – 2 miljardia. Kuitenkin valtuustolle jaettu, Pajusen johdolla tehty selonteko kertoi, että Helsinki voi saavuttaa 20 % osuuden uusiutuvassa energiassa muuttamalla Hanasaaren voimalan biopolttoainetta käyttäväksi. Tämä maksaa selonteon mukaan kaiken kaikkiaan 300 miljoonaa. Jos lisäksi rakennetaan tuulivoimapuisto, menot tietysti nousevat.

Toisaalta energian hintojen nousu näkyy myös Helsingin Energian tuotoissa. Julkisuudessa esitettyjen lukujen perusteella voi arvioida, että pitkän aikavälin investoinnit uusiutuvaan energiaan voi rahoittaa suurelta osin tällä tuottojen kasvulla. Etenkin kun muut valtuustoryhmät ovat halunneet sitoa energialaitoksen kuluttajatariffit alati nouseviin markkinahintoihin. Sitä paitsi energialaitoksen tuotoista on nytkin suuri osa jäänyt sen omiin investointeihin.

Voi myös kysyä, miksi oikeisto asettaa vastakkain juuri uusiutuvan energian ja peruspalvelujen rahoituksen? Miksi kokoomuksen ryhmäpuheenvuoroissa ei ole kannettu huolta rahojen riittämisestä peruspalveluihin silloin kun on ollut kyse keskustatunnelin 500 – 700 miljoonan investoinneista tai siitä, miten monia suuria aluerakentamishankkeita voidaan toteuttaa samanaikaisesti?

Uusiutuvan energian pitkäaikaisia, parin vuosikymmenen investointeja kannattaa myös verrata Helsingin muihin lukuihin: Kaupungin ylijäämä liikelaitoksineen oli viime vuonna 295 miljoonaa, energialaitoksen liikeylijäämä 260 miljoonaa, keskustatunneli olisi tullut maksamaan ainakin 700 miljoonaa… Sitä paitsi uusiutuvan energian investoinnit tuovat lisää tuloja ja tuulivoiman kohdalla jopa ilmaisella polttoaineella.

 

 

 

© 2019 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »