Paluu 30-luvulle?

31.8.2023

 

Orpon hallituksen tänään julkistama tiedonanto puhuu yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä. Käytännössä hallitus on kuitenkin ohjelmassaan linjannut päinvastoin eriarvoisuutta ja rakenteellista rasismia lisääviä toimia.

Rasismi ja syrjintä jo hallitusohjelmassa

Hallitus valmistelee lakiesityksiä, jotka kaventavat toteutuessaan maahanmuuttajien ja pakolaisten oikeuksia muun muassa sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja työntekijöiden irtisanomissuojan osalta. Se on sitoutunut budjettilinjaan, joka heikentää sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista leikkaamalla julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta. Globaalilla tasolla se osoittaa kehitysyhteistyön rahoitusta leikkaamalla pitävänsä köyhien maiden ihmisoikeuksia vähempiarvoisina.

Erityisesti perussuomalaisten rasististen esiintymisten kesän aikana herättämä kohu pakotti hallituksen tekemään tiedonannon. Siinä tunnustetaan ongelmaksi rasismi, josta hallitusohjelmassa ei vielä sanottu mitään. Rasismia ja sen vastaisia toimia tarkastellaan kuitenkin suppeammin kuin kansainvälisissä sopimuksissa. Uusia konkreettisia toimia tiedonannosta ei juurikaan löydy, toki monia sinällään tarpeellisia kannanottoja.

Jos joku ajatteli tiedonannon poistaneen hallituksessa ilmenevän rasismin, puheenjohtaja Riikka Purra teki julkistamistilaisuudessa selväksi, että ”tiedonanto ei muuta perussuomalaisten poliittisia kantoja”.

Typerää antikommunismia

Oma lukunsa on tiedonannon kirjaus siitä, että ”selvitetään mahdollisuudet ainakin natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin kun niitä käytetään aatteiden edistämistä tavoitellen”. Aikooko Orpon hallitus käynnistää siis 30-luvun Lapuanliikkeen ja Yhdysvaltojen 50-luvun mccarthyismin tapaan kommunistien vastaisen ajojahdin? Todettakoon, että tiedonannossa ei puhuta tässä yhteydessä mistään teoista, stalinismin rikoksista tms. vaan kommunismista. Eli Suomessa ja useimmissa maissa laillisesti toimivien puolueiden aatteista ja symboleista. Siis mielipiteen- ja sananvapauden sekä demokratian kaventamisesta.

Natsismia ei tietenkään vastusteta kieltämällä natsismin vastustavien ja natsien vainoamien kommunistien symboleja ja toimintaa. Eikä sillä ole mitään tekemistä myöskään rasismin vastustamisen kanssa. Tuo tiedonannon linjaus onkin tarkoitettu hämärtämään rasismin ja äärioikeiston uhkia. Sillä halutaan ikään kuin ”tasapainottaa” rasismin ja natsismin tuomitsemista. Ehkä antikommunismia halutaan käyttää myös pelottelemaan oikeistohallituksen ja kapitalismin tuhoisuuden liikkeelle herättämiä ihmisiä suuntautumasta vasemmalle.

Uhkaus kriminalisoida kommunististen aatteiden edistäminen on jatkoa hallituksen hyökkäykselle työväenliikettä, työntekijöiden ja ay-liikkeen oikeuksia vastaan.

Samalla se osoittaa, miten heikosti hallitus tuntee tältäkään osin kansainvälisiä sopimuksia. Joku Orpon esikunnassa ja oikeusministeriössä voisi palauttaa mieliin esimerkiksi Euroopan neuvoston Venetsian komission vuosien 2013 ja 2015 kannanotot siitä, että Moldovassa ja Ukrainassa säädetyt kommunismin vastaiset lait ”eivät ole yhteensopivia eurooppalaisten standardien kanssa”.

Vastaus on vasemmistopolitiikka

Orpon hallitus jää historiaan 1930-luvun jälkeen oikeistolaisimpana ja taantumuksellisimpana hallituksena. Mutta myös hallituksena, jonka ohjelman toteuttaminen tulee moneen kertaa törmäämään eduskunnan perustuslakivaliokuntaan, useisiin kansainvälisiin sopimuksiin ja laajoihin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin.

Ainakin sen hallituksen hyökkäykset työntekijöitä, vähävaraisia ja demokratiaa vastaan ovat tehneet selväksi, että oikeistolaisen luokkapolitiikan torjumiseksi tarvitaan työväenliikkeen ja erilaisten kansalaisliikkeiden yhteistä joukkovoimaa. Ja siinä tarvitaan myös kommunisteja – silloin kun SKP on ollut vahva, on myös ihmisten elämä muuttunut paremmaksi, demokratia laajentunut ja kansainvälinen solidaarisuus kasvanut.

 

(Artikkelin kuva: valtioneuvosto, tiedonannon julkistaminen 31.8.2023)

© 2024 Yrjö Hakanen
webDesign: Mekanismi »