Valtiovarainministeri Riikka Purran eilen esittelemä budjettiesitys on yritys kaapata julkisuutta ja saada takaisin Perussuomalaisten menettämää kannatusta. Mutta kyse on myös koko hallituksen tavoitteeksi asettamasta julkisen velan kasvun taittamisesta menoja leikkaamalla, vaikka leikkauslistan yksityiskohdista onkin hallituksessa erilaisia mielipiteitä. Iloisesti leikkauslistoja esittelevä Purra toteuttaa samalla puolueen puheenjohtajaksi valintansa yhteydessä esittämäänsä ohjelmaa valtion roolin supistamisesta ja maahanmuuton rajoittamisesta.

Purran esittämät menoleikkaukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin hallituksen aiemmin tälle vuodelle päättämät ja suurituloisia suosivat miljardin euron verohelpotukset. Valtiovarainministerin talouspolitiikan keinovalikoimasta ei näytä löytyvän kuin menojen leikkaaminen – suurten tulojen ja suuryritysten verottaminen on tabu. Jo tähänastinen hallituskausi on kuitenkin osoittanut, että miljardien menoleikkauksilla ei saada aikaan talouden kestävää kasvua. Työttömyys on kasvanut EU-maiden toiseksi pahimmaksi. Julkisen talouden velka on kasvanut ja kansantalouden näkymät epävarmat.

Kehuessaan iloisesti, miten helposti löytyy miljardi lisää menoleikkauksia, Purra nojaa oikeiston jo pitkään viljelemään ajatukseen valtiosta liiallisuuksiin paisuneena, ihmisiä passivoivana ja markkinoiden vapaata kehitystä kahlehtivana. Sitä saa, mitä tilaa, voi nyt vastata perussuomalaisten äänestäjien ohella Purran ehdotuksia ihmetteleville kokoomuslaisille.

 

Leikkauslista lisää ongelmia

Valtion talousarvioesityksen loppusumma vuodelle 2026 on 89,6 miljardia euroa. Se on alijäämäinen 9.9. miljardia. Hallitus on jo aiemmin päättänyt sopeuttaa julkista taloutta 9 miljardilla. Nyt Purra esittää lisäksi 1 miljardin sopeutusta.

Purran ajattelua kuvaavat hänen perustelunsa leikkauslistalle: ”En halua kiristää verotusta. Siksi ehdotan sopeutuksen toteutettavaksi kokonaan toissijaisia menoja karsimalla. En ehdota leikkauksia valtion ydintehtäviin.” Miksi verotus on perussuomalaisille pyhä lehmä, vaikka suuri osa perussuomalaisten kannattajista tarvitsee verovaroilla rahoitettavia palveluja?

Entä mitä kaikkea Purra lukee ”toissijaisiin” menoihin? Ja mitä jää Purran tarkoittamiin valtion ydintehtäviin, kun leikkauslistalla ovat muun muassa kuntien peruspalvelut (-150 miljoonaa), hyvinvointialueiden rahoitus (- 183 milj), kohtuuhintaisen asuntotuotannon lainoitus, yliopistot (-59 milj/seuraavana vuonna -112 milj), opetushallitus (-15 milj), tutkimus&kehitystoiminta (-56/seuraavana vuonna 115 milj), vapaa sivistystyö (-20 milj), taiteen, kulttuurin ja liikunnan edistäminen (-35 milj), sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen toiminta hyvinvoinnin edistämiseksi, kunnille ja hyvinvointialueille maksettava pakolaisten kotouttamisavustukset (167 milj), merenkulun miehistötuki (- 36 milj), humanitaarinen katastrofiapu (-10 milj), pakolaiskiintiö (-9 milj.) ja kehitysyhteistyö (-95 milj).

 

Aseita ja provokaatioita

Ainakin yksi ydintehtävä käy Purran listalta selväksi: Purra esittää puolustusvoimien materiaalihankintoihin noin 3 miljardin tilausvaltuuksia. Se on kuusi kertaa enemmän kuin nykyiset tilausvaltuudet.

Osaa leikkauslistasta Purra yrittää perustella puhumalla puuta heinää. Hän lupasi esimerkiksi, että koulutuksesta ja sosiaaliturvasta ei leikata – mutta kuntien, hyvinvointialueiden ja sote-järjestöjen rahoituksen leikkaaminen kohdistuu pääosin juuri koulutukseen ja sote-palveluihin.

Leikkauslistalla on myös provokaatioita, joilla Purra hakee hallituksen hyväksymisen sijaan julkisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi ehdotukset opetushallituksen lakkauttamisesta ja pakolaiskiintiön lakkauttamisesta.

Oma kysymyksensä on se, miksi valtiovarainministeriössä istuva kokoomuslainen kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen ja ministeriön johtavat virkahenkilöt olivat mukana Purran perussuomalaisessa julkisuustempauksessa? Vai edustavatko Purran väitteet ja esitykset virkakunnankin linjaa?

 

Haaste ay- ja kansalaisliikkeille

Muut hallituspuolueet pitävät epäilemättä huolen siitä, että kaikki Purran esitykset eivät mene läpi. Mutta nekin ovat sitoutuneet hallituksen ohjelmassa ja puoliväliriihessä samaa suuruusluokkaa oleviin sopeuttamistoimiin.

Se on haaste ammattiyhdistysliikkeelle ja kansalaisjärjestöille. Nyt tarvitaan voimien yhdistämistä pysäyttämään leikkauslistat, hyvinvointivaltion alasajo, piittaamattomuus ympäristökriisistä ja voimistuva militarismi. Hallitukselle valmistellut leikkauslistat voidaan hylätä luopumalla suurituloisten ja suuryhtiöiden verohelpotuksista sekä ohjaamalla asevarustelun paisuttamisen sijaan rahaa uutta arvoa ja hyvinvointia luoviin hankkeisiin.

Toivottavasti eduskunnan oppositiokin provosoituu Purran esityksestä kunnolla ja asettuu vastustamaan miljardileikkauksia ja ajamaan yhdessä ay- ja kansalaisliikkeiden kanssa suunnan muuttamista.

 

(Artikkelin valokuva: Valtiovarainministeriö)